Selvityksen mukaan työnjako noudattelee pääosin yleistä ministeriöiden ja niiden alaisten asiantuntijavirastojen työnjakoa: strategiset asiat sekä lainsäädännön ja talousarvion valmistelu ministeriössä; toimeenpanotehtävät virastossa. Ministeriö kuitenkin hoitaa eräitä toimeenpanoluonteisia tehtäviä ja Opetushallituksella on merkittäviä norminantotehtäviä. Yhteistyö toimii suhteellisen hyvin, osin erittäin hyvin. Yhteistyön tiivistämiselle ja avoimuudelle on kuitenkin tilaa. Ministeriön tahtotila ja ohjaus ei ole aina riittävän selkeää ja yhdenmukaista eikä asiantuntemusta kaikilta osin hyödynnetä. Opetushallituksessa on opetushallinnon ja ohjausjärjestelmien osaamiseen liittyviä kehittämistarpeita. Selvityshenkilöt esittävät muun muassa, että - Opetushallituksen toimivalta norminantoon selvitetään. Varhaiskasvatussuunnitelman, opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteissa erotetaan sitovat määräykset kuvailevista osista ja suosituksenluonteisesta tekstistä. Laaditaan kattavat vaikuttavuusarvioinnit. - Valtionavustuspäätösten määrää vähennetään kokoamalla varhaiskasvatuksen ja koulutuksen kehittämisrahat yhteen talousarviossa ja myöntämällä valtionavustukset hakijoille suurempina kokonaisuuksina. - Varhaiskasvatuksen ja koulutuksen kehittämishankkeet ja niihin liittyvien valtionavustusten myöntäminen määritellään pääsääntöisesti Opetushallituksen tehtäväksi. Korkeakoulujen valtionavustusten siirtoa Opetushallituksen myönnettäväksi selvitetään. Kehittämisrahoitusta varataan ministeriön käyttöön strategisesti merkittäviin kohteisiin. - Valtionosuusjärjestelmän osalta työnjakoa täsmennetään: ministeriö vastaa rahoitusta koskevan lainsäädännön valmistelusta, TA- ja JTS-valmistelusta ja valtionosuuksiin liittyvästä harkinnanvaraisesta päätöksenteosta. Opetushallitus vastaa rahoitukseen ja kustannuksiin liittyvän tietoaineiston keräämisestä, muista kuin harkinnanvaraisista valtionosuuspäätöksistä, laskentajärjestelmästä sekä maksatuksesta Palkeiden kanssa. Rahoitukseen ja kustannuksiin liittyvä tietoaineisto keskitetään opetushallinnon Vipunen-tietopalveluun. - Rahoitusjärjestelmien uudistamisessa asetetaan tavoitteeksi yksinkertaistaminen ja tehostaminen niin, että valtionosuusviranomaisen ja järjestäjän työ vähenee – oikeudenmukaisuus ja riittävä ohjausvaikutus turvaten. - Strategisen tulevaisuustyön ja tietotuotannon yhteyttä vahvistetaan. Tietotuotantoa ja sen hyödyntämistä kehitetään. - Lisätään avoimuutta, luottamusta ja toisen työn arvostusta. Tietoa jaetaan ja asiantuntemusta hyödynnetään täysmääräisesti. Pyritään yhteisiin toimintatapoihin ja malleihin. Sovitaan säännöllisistä yhteisistä keskusteluista ja tapaamisista. Sovitetaan yhteen suunnitelmia ja toimintaohjeita ja laaditaan yhteisiä materiaaleja ja aineistoa. Selkeä työnjako ja hyvä yhteistyö tehostaa toimintaa ja parantaa toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Varhaiskasvatussuunnitelmien, opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden normiaineksen erottaminen selkeyttäisi niiden soveltamista. Valtionavustusten kokoaminen parantaisi kehittämistyön vaikuttavuutta ja vähentäisi kokonaistyömäärää. Rahoituksen toimeenpanotehtävien kokoaminen lisäisi tehokkuutta. Tiedonsiirtojen automatisoituminen vähentäisi viranomaisen ja rahoituksen saajan työtä. Säännölliset tapaamiset ja keskustelut ja yhteisten aineistojen laatiminen vievät työaikaa, mutta niistä saatava hyöty parantaisi palvelua ja tehostaisi toimintaa. Ehdotusten vaikutukset työmääriin tulisi arvioida ja tehdä tarvittavat henkilöstö- ja määrärahasiirrot. Osaamisen kehittämistarpeisiin tulisi varautua vastaamaan