Kotimaiset ja kansainväliset viljamarkkinat elävät jatkuvan muutoksen aikaa. Euroopan unionin laajentuminen ja maailmankaupan vapautuminen vaikuttavat myös Suomen viljamarkkinoiden toimintaan. Viljamarkkinoiden toimintaympäristön muutosten ennakoimiseksi ja niihin valmistautumiseksi tarvitaan yhä tiiviimpää koko viljaketjun yhteistoimintaa. Viljoilla on suuri merkitys koko elintarvikeketjun perustana.

Kansallinen viljastrategia 2006–2015 on syntynyt suomalaisen viljaketjun toiminnan tehostamiseksi. Kansallisen viljastrategian päämääränä/visiona on suomalaisten viljatuotteiden vahvan aseman säilyttäminen kotimaan markkinoilla ja kilpailukyvyn parantaminen vientimarkkinoilla. Suomessa ei ole vilja-alalla kansainvälisiä suuryrityksiä tai maailmanlaajuisesti tunnettuja tuotemerkkejä, joiden varaan alan menestys voitaisiin rakentaa. Päämäärän saavuttaminen edellyttääkin nykyistä tehokkaampaa, innovatiivisempaa ja kansainvälisempää viljaketjua, jonka eri osat kykenevät tekemään tiivistä ja koko ketjua hyödyttävää yhteistyötä keskenään.

Käytettävissä olevien yksityisten ja julkisten resurssien hyötysuhdetta on pystyttävä parantamaan. Kansallisessa viljastrategiassa esille tulevat suomalaisen viljaketjun menestystekijät ovat: • Kuluttajien tarpeiden tyydyttäminen kestävällä ja pitkäjänteisellä tavalla. • Lisäarvon tuottaminen ja viljan laatuketjun kehittäminen innovatiivisen tuotteistamisen ja tehokkaan markkinoinnin avulla. • Riittävä ja laadukas kotimaisen viljaraaka-aineen tuotanto on välttämätön perusta ja edellytys suomalaisen viljaketjun menestykselle. • Ammattiviljelijöiden motivoiminen hyvän laadun tuottamiseen sopimusviljelyn ehtoja ja laatuhinnoittelua kehittämällä. • Yhtenäinen ja tehokas viljaketju, jonka kaikki osat toimivat kannattavasti ja markkinalähtöisesti hyvässä vuorovaikutuksessa keskenään; heikkoja lenkkejä ei saa olla. • Maatalouspolitiikan ja toimintaympäristön muutosten ennakointi. • Viljan monipuolisten käyttömahdollisuuksien kehittäminen ja hyödyntäminen; uudet käyttömuodot, kuten viljan käyttö energiaksi, lisäävät kysyntää ja tasapainottavat viljamarkkinoita.

Viljaketjun menestystekijöiden vahvistamiseksi strategiassa asetetaan joukko tavoitteita sekä toimenpiteitä ja kannanottoja, jotka on katsottu tarpeellisiksi tavoitteiden toteuttamiseksi. Konkreettisten käytännön tulosten aikaansaaminen edellyttää, että suomalainen viljaketju on valmis sitoutumaan asetettuihin tavoitteisiin ja toimimaan niiden saavuttamisen puolesta. Kansallisen viljastrategian toteutumisen kannalta erittäin tärkeää on myös se, että asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan jatkuvasti. Viljan ja öljykasvien hehtaarisadot ovat Suomessa laskeneet viimeisten 15 vuoden aikana, kun muissa EU-maissa sadot ovat kasvaneet. Yksi keskeisimmistä tavoitteista koko ketjun kilpailukyvyn kannalta on satotason nostaminen 20 prosentilla vuoteen 2015 mennessä.

Lajikkeiden biologinen potentiaali tulee pystyä hyödyntämään nykyistä paremmin tehokkaan viljelytekniikan avulla. Tutkimuksella ja kasvinjalostuksella sekä käytännön viljelytoimien tehostamisella on tässä kehityksessä ratkaiseva rooli. Kansallisen viljastrategian toteuttamiseksi tarvitaan yhteistyöryhmä, jossa kaikki suomalaisen viljaketjun keskeiset toimijat ovat mukana. Yhteistyöryhmän tehtävänä on arvioida säännöllisin välein strategian toteutumista ja viljaketjun toimintaa erilaisten tunnuslukujen ja indikaattoreiden avulla. Vilja-alan yhteistyöryhmä voi myös koordinoida sellaisten toimenpiteiden toteuttamista, joihin tarvitaan koko viljaketjun yhteistä toimintaa.