Työryhmän tehtävänä oli kartoittaa biotekniikan ja erityisesti molekyylilääketieteen, -genetiikan ja -epidemiologian tutkimuksentoimijat, rahoituspohja ja näiden alojen kehittämistarpeet ml. tarve uuden itsenäisen molekyylilääketieteen tutkimuskeskuksen perustamiseen. Työryhmä ehdottaa mm. seuraavaa:

- Perustetaan Suomen biotekniikkaneuvosto (Council for Biotechnology in Finland), jonka tärkeimpänä tehtävänä on kansallisen biotekniikkastrategian laatiminen ja suomalaisen biotekniikkakentän yhteistyön tiivistäminen.

- Perustetaan Biocenter Finland, joka kokoaa yhteen kaikki viisi biokeskusta, biotekniikan tutkimusta harjoittavat sektoritutkimuslaitokset ja yliopistojen erillislaitokset. Tavoitteena on, että yhdistäminen tapahtuu eri toimijoiden oma-aloitteisena yhteistyönä Suomen biotekniikkaneuvoston valmistelun pohjalta.

- Perustetaan Molekyylilääketieteen, -genetiikan ja -epidemiologian tutkimuskeskus (International Center for Molecular Medicine, Genetics and Epidemiology), joka verkottuu vahvasti erityisesti EMBL:n ja muissa Pohjoismaissa toimivien alantutkimuslaitosten kanssa. Molekyylilääketieteen tutkimuskeskus on yhdellä paikkakunnalla sijaitseva yksikkö, joka esitetään perustettavaksi joko Helsingin tai Turun yliopiston yhteyteen. Tutkimuskeskus on kaikkien biokeskusten yhteishanke, joka rakentuu pääosin nykyisten biokeskusten osaamisen, resurssien ja verkottumisen varaan.

- Yliopistojen tulossopimuksiin vuosille 2007-2009 kirjataan kannanotto, jossa viiden biokeskuksen perusrahoitustaso sovitaan säilytettäväksi valtakunnallisesti vähintään vuoden 2006 tasolla (18,5 milj. euroa).

- Opetusministeriö osoittaa vuosina 2007 -2009 hankerahoitusta biokeskusten ja molekyylilääketieteen tutkimuskeskuksenyhteisten tutkimus- ja infrastruktuurihankkeiden tukemiseen, tarkoituksena edistää ja kannustaa fyysisesti erillään olevienbiokeskusten liittymistä kansalliseksi keskukseksi. Määrärahasta päätetään tulosneuvotteluissa yliopistojen hanke-esitysten perusteella.

- Biokeskusten tutkimustoimintaan, laitehankintojen ja uusien kehittämishankkeiden käynnistämiseen edellä mainitun perusrahoituksen lisäksi yliopistot suuntaavat rahoitusta omien strategisten painoalojensa ja valittujen prioriteettien mukaisesti.

- Molekyylilääketieteen, -genetiikan ja epidemiologian alan tutkijakoulujen resursseja vahvistetaan.

-Tutkijankoulutusyhteistyötä sektoritutkimuslaitosten, yliopistojen ja tutkijakoulujen kesken tiivistetään.

- Biotieteissä lisätään yhteistyötä kemian, fysiikan, tietotekniikan ja lääketieteen tutkijoiden kanssa paitsi tutkimusyhteistyönkautta myös aloittamalla biotekniikan koulutusohjelmia alojen välisenä yhteistyönä. Lisäksi kehitetään poikkitieteellistä koulutusta, jossa luonnostieteellisiä opintoja yhdistetään juridisiin-, markkinointi- ja johtamisopintoihin. Teknologian siirronkoulutusta ja tutkimusta lisätään. Tutkijakouluissa lisätään IPR- ja liiketalousosaamista.

- Suomen Akatemia, Tekes ja muut julkiset tutkimusrahoittajat kehittävät keskinäistä yhteistoimintaansa yksityisten ja ulkomaisten rahoittajien kanssa biotekniikan osaamiskeskittymien vahvistamiseksi.

- Suurien ja kalliiden tutkimuslaitteistojen yhteiskäyttöä tulee lisätä. Suomen Akatemian ja Tekesin tulee harkita erilaisia mahdollisuuksia osallistua laitehankintojen rahoitukseen.

- Opetusministeriö asettaa työryhmän, jonka tehtäväksi annetaan laatia toimenpidesuunnitelma yliopistoympäristössä tapahtuvalle tuotekehitystoiminnalle.