Työryhmän tehtävänä oli luoda alan (lukuun ottamatta korkeakouluopetusta) koulutuksen kehittämisstrategia, jolla turvataan nopeasti kehittyvän maatalouden tarvitsemat korkeatasoiset koulutuspalvelut. Hankkeessa tarkasteltiin perustuotannon ohella myös muiden maatilaan tai luontoon tukeutuvan kehittyvän yritystoiminnan koulutustarpeita. Tarkoitus oli saada olemassa olevat koulutukseen, neuvontaan ja tutkimukseen liittyvät voimavarat hallinnonalasta riippumatta entistä tehokkaampaan yhteistyöhön ja siten palvelemaan paremmin uudistuvaa maataloustuotantoa ja kehittyviä uusia maaseutuelinkeinoja ja siten tukea myös maaseudun elinvoimaisena pysymistä.

Muistiossa kuvataan sekä elinkeinon rajua muutosta sekä siihen läheisesti liittyviä strategioista että maatilatalouden koulutuksen nykytilaa. Tietoa maatilatalouden tulevaisuuden suuntaviivoista kerättiin kahdessa kyselyssä, joka tehtiin hiukan erimuotoisina sekä maatilatalouden koulutuksen järjestäjille että maatilatalouden opetuspisteiden johtajille. Kyselyn perusteella muodostettiin maatilatalouden opetuspisteiden profiilit, jossa kuvattiin koulutuksen nykyistä rakennetta ja opetuspisteen vahvuuksia sekä muita mahdollisia erityispiirteitä.

Työryhmä näkee strategian tavoitetilan vuosina 2015–2020 seuraavasti: Maatalousalan oppilaitoksissa opiskelijoiden tulee saada laadukasta ympäröivän elinkeinoelämän tarpeisiin vastaavaa opetusta. Koulutusohjelmien tulee palvella todellista muuttunutta osaamistarvetta, jossa keskeistä on kyky suuntautua uusien mahdollisuuksien löytämiseen. Maatalousalan koulutus on kustannustehokasta sekä integroitunut muiden toimijoiden resurssien kanssa. Työjako opetusyksiköiden välillä on kehittynyttä ja opetusyksiköt ovat erikoistuneet. Opetuspisteitä on huomattavasti vähemmän. Opetuspisteet ovat verkostoituneet eri kouluasteittain sekä tutkimukseen ja neuvontaan muodostaen ympäristöä palvelevia oppimiskeskuksia.

Tämä tavoitetila saavutetaan, kun koulutuksen järjestäjillä on käytössään toimivat laatukriteerit. Koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset toimivat alueellisissa ja valtakunnallisissa verkostoissa. Näitä ovat luonnonvara- ja ympäristöalan työssäoppimisverkosto, virtuaalikouluverkosto, alakohtaiset eri henkilöstöryhmien väliset verkostot sekä kansainväliset verkostot. Tavoitetilan saavuttamista edistää, kun oppilaitokset lisäävät alueellista yhteistyötä ja luovat osaamiskeskittymiä. Koulutusyksiköiden mahdollisuudet erikoisosaamiseen selvitetään ja työnjakoa ja suunnitelmallisuutta lisätään. Oppilaitosten oppimisympäristön (tietotekniikka ja kirjastopalvelut) tulee olla ajanmukaisesti varustettu. Oppimateriaalituotantoa uudistetaan. Digitaalisen oppimateriaalituotannon painopiste on virtuaalikylän kehittämisessä. Maatalousalan opetuksen tulee vastata työelämän vaatimuksia. Maatalousalan opintojen ohjausta tulee tehostaa opiskelun keskeyttämisen ehkäisemiseksi. Lisäksi maatalousalan vetovoimaisuutta lisätään ja koulutuksen laatuun panostetaan. Erityisenä painopistealueena opetuksessa korostuvat oppilaitosten ympäristöosaamisen vahvistaminen sekä laadukkaan ja turvallisen elintarviketuotantoketjun ja maaseutuyrittäjyyden monipuolinen esille tuominen. Työryhmä esittää edellä kuvatun tavoitteiden saavuttamiseksi maatalouskoulutuksen laatukriteeristöä työkalumalliksi tuloksellisuuden ja itsearvioinnin välineeksi koulutuksen järjestäjille.