Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 16.10.2015 työryhmän valmistelemaan toimialalle perustettavan uuden viraston perustaminen siten, että virasto voi aloittaa toimintansa 1.1.2017. Laki Opetushallituksesta (564/2016) annettiin 29.6.2016 ja tuli voimaan 1.1.2017. Opetus- ja kulttuuriministeriö täydensi työryhmän toimeksiantoa 11.5.2016 siten, että sen tehtäväksi tuli valmistella Ylioppilastutkintolautakunnan ja Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen liittäminen uuden viraston yhteyteen 1.1.2018. Työryhmä on laatinut ehdotuksensa pitäen lähtökohtana KEHU- ja VIRSU-hankkeissa omaksuttuja kehittämisperiaatteita. Valmistelun lähtökohtana on ollut, että esitettävän hallintovirastomallin tulee mahdollistaa riittävien synergiahyötyjen syntyminen ja samanaikaisesti turvata Ylioppilastutkintolautakunnan ja Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen toiminnallinen riippumattomuus. Työryhmä esittää, että Kansallinen koulutuksen arviointikeskus ja Ylioppilastutkintolautakunnan kanslia siirretään Opetushallituksen yhteyteen siten, että niistä muodostetaan Opetushallituksen organisaatiossa erillisyksiköitä. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen ja Ylioppilastutkintolautakunnan kanslian toiminnasta säädettäisiin edelleen niitä koskevassa erillislainsäädännössä. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus ja sen yhteydessä toimivat Arviointineuvosto ja Korkeakoulujen arviointijaosto sekä Ylioppilastutkintolautakunta ja lautakunnan kanslia hoitaisivat edelleen nykyiset tehtävänsä itsenäisinä viranomaisina ja päättäisivät koulutuksen arvioinnin toteuttamisesta ja ylioppilastutkinnon järjestämisestä lainsäädännön ja arvioinnin osalta opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymän arviointisuunnitelman mukaisesti. Erillisyksiköiden toiminnan edellyttämät hallinto- ja tukipalvelut hoidettaisiin keskitetysti Opetushallituksessa. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen ja Ylioppilastutkintolautakunnan määrärahat olisivat uudella valtion talousarvion momentilla vuoden 2018 talousarviossa. Momentin nimeksi tulisi ”Opetushallituksen yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot”. Työryhmän esitykseen sisältyy kaksi eriävää mielipidettä