Opetusministeriö käynnisti 27.2.2009 ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämishankkeen (TUTKE-hanke) ja asetti hankkeelle ohjausryhmän. Hankkeen tehtävänä oli 1) selvittää alakohtaisesti tarpeet lisätä ammatillisen tutkintojärjestelmän joustavuutta lisäämällä tutkinnoissa valittavissa olevien osien määrää, 2) edelliseen yhdistyen arvioida alakohtaisesti, muodostavatko alan perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ja tutkintojen perusteissa määritellyt ammattitaitovaatimukset ja osaamistasot alan nykytarpeita vastaavan kokonaisuuden, ja jos eivät, niin miten niitä pitäisi muuttaa, 3) tehdä ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämistarpeista ja ehdotusten edellyttämistä resursseista sekä 4) tehdä ehdotukset tutkintosuoritusten arvioijien rekrytoinnin ja arviointiosaamisen kehittämistarpeista ja ehdotusten edellyttämistä resursseista. Hankkeen toteutuksessa tuli ottaa huomioon ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen ja kansallisen tutkintojen viitekehyksen valmistelun eteneminen.

Tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämistä, tutkintosuoritusten arvioijien hankkimista ja arviointiosaamisen kehittämistä koskevat ohjausryhmän esitykset luovutettiin opetus- ja kulttuuriministeriölle jatkotoimenpiteitä varten 29.3.2010 osana hankkeen väliraporttia. Loppuraportissa esitetään ohjausryhmän esitykset ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämiseksi. Ohjausryhmä pitää tutkintojärjestelmän keskeisimpinä kehittämiskohteina tutkintorakenteen ja tutkintojen työelämävastaavuutta ja kykyä reagoida muutoksiin; tutkintojärjestelmän kokonaisuutta ja tutkintorakenteen selkeyttä; tutkintojen kokonaisuutta sekä tutkintorakenteen ja tutkintojen joustavuutta.

Tutkintorakenteen ja tutkintojen työelämävastaavuuden ja reagointikyvyn edelleen kehittämiseksi ohjausryhmä esittää, että tutkintojärjestelmää kehitetään tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa. Tutkintorakenteeseen kuuluvat tutkintotyypit, tutkinnot ja tutkinnon osat vastaavat keskeisiin työelämän osaamistarpeisiin siten, että tutkintojen edellyttämä osaaminen on laajasti hyödynnettävissä useammassa kuin yhdessä työpaikassa. Tutkintorakenteeseen kuuluu myös jatkossa kolme tutkintotyyppiä (ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot), mutta tutkintotyyppien tutkinnoille määritellään nykyistä tarkemmat kriteerit. Tutkintojen perusteet koostuvat työelämän työ- ja toimintakokonaisuuksiin pohjautuvista tutkinnon osista. Selkeästi osista rakentuvien tutkintojen avulla voidaan reagoida nykyistä ketterämmin työelämän muuttuviin ja yksilöiden erilaisiin tarpeisiin. Ammatillisten tutkintojen ja tutkintorakenteen uudistamistarve arvioidaan vuosittain. Arvioinnin pohjalta uudistetaan ensisijaisesti tutkintojen perusteita ja tarvittaessa myös tutkintorakennetta. Lisäksi ohjausryhmä esittää, että opetus- ja kulttuuriministeriö selvittää mahdollisuudet ja tarpeen kehittää nykyistä koulutus- ja opintoalaluokitusta klusteriajattelun suuntaan kaikilla koulutusasteilla. Klusteriajattelua esitetään hyödynnettäväksi jo nyt koulutus- ja opintoalaluokittelun rinnalla ammatillisen koulutuksen osaamistarpeiden ennakoinnissa ja ammatillisia tutkintoja kehitettäessä.

Tutkintojärjestelmän kokonaisuuden vahvistamiseksi ja tutkintorakenteen selkeyden lisäämiseksi ohjausryhmä esittää, että opetus- ja kulttuuriministeriö päättää ammatillisesta tutkintorakenteesta ja siihen kuuluvista tutkinnoista yhtenä kokonaisuutena samassa asetuksessa ja että tutkintorakennetta uudistettaessa tutkintotyyppejä, tutkintoja ja niiden suhdetta toisiinsa tarkastellaan alakohtaisena kokonaisuutena. Tutkintorakenneasetusten kokoamisen yhteydessä tutkintojen nimiä muokataan yhtenäisemmiksi alan tai toiminnon lähtökohdista ja pääsääntöisesti kaikkiin tutkintotyyppeihin muodostetaan tutkintonimikkeet.

Tutkintojen alakohtaisen kokonaisuuden vahvistamiseksi ohjausryhmä esittää, että saman alan tutkintotyypit ja niiden osat muodostavat yhden yhteisen tutkinnon osien kokonaisuuden. Tutkinnon muodostumissääntöjen kautta määritellään kunkin tutkintotyypin ja tutkinnon vaatimat suoritukset. Lisäksi saman alan eri tutkintotyyppien tutkintojen perusteiden valmistelu tehdään samassa prosessissa. Ohjausryhmä esittää myös, että kaikkien ammatillisten tutkintojen ja niiden osien laajuus määritellään ECVET-pisteinä. ECVET-pisteiden käyttö mahdollistaa tutkinnon muodostumissääntöjen selkeän ja läpinäkyvän määrittelyn ja erityyppisten ja -laajuisten tutkinnon osien yhdistelyn ja vertailun.

Tutkintojärjestelmän joustavuuden lisäämiseksi ohjausryhmä esittää valinnan mahdollisuuksien lisäämistä kaikkien tutkintotyyppien tutkintojen perusteissa niin, että joustavat valinnat eri alojen, tutkintotyyppien ja tutkintojen välillä ovat mahdollisia. Lisäksi esitetään, että kannustetaan ohjauksen, rahoituksen ja koulutustarjonnan avulla yksilöitä suorittamaan yksittäisiä tutkinnon osia koko tutkinnon asemesta silloin, kun hänellä on jo aiempi ammatillinen tutkinto ja hän päivittää osaamistaan.

Ohjausryhmän esitysten toteuttaminen edellyttää, että ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen ohjaus- ja rahoitusjärjestelmää tarkastellaan ja kehitetään kokonaisuutena. Etenkin rahoitusjärjestelmää tulee kehittää, jotta se mahdollistaa parhaalla mahdollisella tavalla laajan valinnaisuuden ja erilaisten oppimispolkujen toteuttamisen ja tukee yksilöiden työllistymistä ja työmarkkinoilla pysymistä.