Maa- ja metsätalousministeriö asetti 9.3.2005 työryhmän, jonka tehtävänä oli linjata Suomen peltoviljelyn tulevaisuutta. Työryhmä selvitti pellonkäytön nykytilaa ja sitä miten siihen on tultu sekä tarkasteli tulevaisuuden käyttöön vaikuttavia tekijöitä ja toimintaympäristön muutoksia. Tulevaisuuden tarkastelu ulottuu vuoteen 2012.

Pellonkäytön tulevaisuuden tarkastelemiseksi työryhmä laati kolme vaihtoehtoista skenaariota: perusskenaario, kesantoskenaario ja bioenergiaskenaario. Perusskenaario kuvastaa tilanteen jatkumista hyvin nykytilan kaltaisena. Kesantoskenaario on näkemys siitä, että peltoviljelyn tuottavuuskehityksestä ei pystytä huolehtimaan. Bioenergiaskenaariossa tarkastellaan puolestaan sitä, miten EU-direktiivin vaatimus liikenteen biopolttoaineista vaikuttaisi pellonkäyttöömme, jos liikenteen biopolttoaine olisi tuotettu kotimaisesta raaka-aineesta.

Työryhmä linjaa, että vuonna 2012 Suomessa nykyisin käytössä oleva 2,2 miljoonaa peltohehtaaria käytetään seuraavasti: – viljat ja öljykasvit 1 200 000 hehtaaria – josta biopolttoaineiden tuotantoa varten 150 000 hehtaaria – kesanto ja viljelemätön ala 250 000 hehtaaria – nurmi 550 000 hehtaaria – ruokohelpi 50 000 hehtaaria – peruna 30 000 hehtaaria – sokerijuurikas 20 000 hehtaaria – puutarhakasvit 16 000 hehtaaria – muut 84 000 hehtaaria

Pellonkäytön tarkastelun lähtökohtana on suomalaisen ruokaketjun kotimaisen raaka-aineen saannin turvaaminen. Työryhmän yleislinjaus on, että Suomessa on tällä hetkellä riittävästi peltoalaa teollisuuden raaka-ainekysynnän tyydyttämiseksi sekä pellon vaihtoehtoisten käyttömuotojen mahdollistamiseksi. Tarvittaessa nykyisestä peltoalastamme voidaan noin 500 000 hehtaaria ottaa peltobioenergian tuotantoon. Tällöin koko kesantoala olisi myös peltobioenergian tuotannossa. Pellonkäytön toimintaympäristön tulee tulevaisuudessa olla sellainen, että se kannustaa käytössä olevan peltoalan aktiiviviljelyyn.