Maatalous- ja metsäteknologian tutkijoita on MTT:ssä, Metlassa ja Helsingin Yliopistolla sekä Työtehoseurassa yhteensä noin 130. Kyseessä on merkittävä resurssi, joka jossakin määrin nykyisin katoaa organisaatioiden biologisen tutkimuksen paljouteen. Teknologian kehittäminen on monissa yhteyksissä todettu myös luonnonvara-alan keskeiseksi kilpailutekijäksi. Luonnonvara-alan teknologiatutkimuksen kehittämiseksi ehdotetaan seuraavia, toisiaan täydentäviä toimenpiteitä: - luonnonvara-alan teknologiatutkimuksen ohjelmallinen kehittäminen yhteisten horisontaalisten aiheiden pohjalta, - erityisesti maatalousteknologisen tutkimuksen osalta tutkimuksen kriittistä massaa tulee vahvistaa keskittämällä HY-agroteknologian laitoksen ja MTT:n teknologiatutkimuksen resurssit Viikin kampukselle.

Luonnonvara-alan teknologiatutkimuksen ohjelmallisessa kehittämisessä määritellään luonnonvara-alojen keskeiset uutta teknologiaa kehittävät/tarvitsevat tutkimusalat eri laitoksissa ja yhdistetään ne luonnonvara-alan teknologiaohjelmaksi. Ohjelma edellyttää myös uusia, poikkitieteellisiä professuureja, kuten luonnonvara-alan informaatio- ja viestintäalan professuuri tai bioenergia-alan professuuri. Erityisesti maatalousteknologian osalta alaa tulee kehittää myös organisatorisesti, jotta alan tulevaisuus voidaan turvata. Vaihtoehtoisia malleja ovat: 1. Kehityksen turvaamismalli, jossa MTT luopuu Vihdin toimipisteestä ja koneiden mittaus- ja standardointipalveluista, mutta panostaa biologiselle tutkimukselle lisäarvoa tuottavaan teknologiatutkimukseen. Tutkijat sijoitetaan Helsingin Yliopiston Viikin kampukselle vahvistamaan Agroteknologian laitosta, mutta pysyvät MTT:n palkkalistoilla. Mittaus- ja standardointipalvelut ulkoistetaan. Palvelut ovat kotimaiselle maatalouskoneteollisuudelle niin tärkeitä, että niitä ei voi yksipuolisesti ajaa alas. Siirtymävaiheessa on turvattava palveluiden jatkuvuus sekä henkilöstön asema. 2. Katoamistemppu-malli, jossa maatalousteknologian tutkijat sijoitetaan Viikin kampuksen sijasta MTT:n omiin yksiköihin. Tällöin MTT:n teknologiatutkimus hajautuu yksiköihin ja ajan myötä katoaa näkymättömiin. Vastaavasti HY-agroteknologian laitoksen kriittinen massa jää liian pieneksi, eivätkä laitoksen voimavarat riitä tieteenalan kehittämiseen. 3. Aikalisä-malli, jossa Vihdin toimipaikan osalta otetaan aikalisä. Selvitetään tutkimustoiminnan vähentämistarpeet MTT-tasolla ennen päätöstä yksittäisen toimipaikan osalta. Tällöin nähtäisiin nykyisen johtamisorganisaation sekä ohjelmallisen toiminnan toimivuus käytännössä. Etuna hengähdystauko henkilöstölle, haittana MTT:n ja HY:n synergian rakentamisen hidastuminen. Lisäksi ehdotetaan, että laitosten tulosohjauksessa painotetaan laitosten horisontaalista yhteisyötä.

Edelleen ehdotetaan, että Neuvon työryhmän ehdotuksia toimeen pantaessa otetaan huomioon teknologiatutkimuksen asema. Teknologiatutkimus on luonteeltaan sellaista, että se ei niinkään vastaa hallinnon tietotarpeisiin, vaan suoraan kehittää alan elinkeinoja. Neuvon työryhmä on tehnyt esityksen siitä, miten ministeriöiden tarpeisiin tehtävä tietotuotanto hoidetaan neljän hankintakonsortion kautta, jossa kussakin on useampi ministeriö edustettuna. On vaara, että kyseiset hankintakonsortiot keskittyvät vain hallinnon suoriin tietotarpeisiin, ja elinkeinoa kehittävä tutkimus jää niissä lapsipuolen asemaan. Ehdotetaan, että perheviljelmien ja muiden henkilöyritysten teknologian kehittäminen otetaan huomioon joko hankintakonsortioiden tehtävän asetannassa tai vaihtoehtoisesti laajennetaan Tekesin vastuualuetta myös tälle sektorille.