Tämä opinnäytetyö on selvitys yhden lypsykarjatilan vähintään 30 vuorokautta kestävällä, pidennetyllä vierihoidolla kasvatettujen eläinten teurastuloksista lihantuotantoketjussa. Selvityksen tarkoituksena on toimia suuntaa antavana taloudellisen kannattavuuden pohjamateriaalina mietittäessä Rauharannan tilan siirtymistä koko vasikkamäärän kasvatukseen kotitilalla teurastusikään saakka.

Työn tavoitteena oli selvittää, millaisiin tuloksiin pidennetyllä rajoitetulla vierihoidolla Rauharannan lypsykarjatilalla alkukasvatetut vasikat lihantuotantoketjussa yltävät. Työ on tehty vertailevana määrällisenä selvityksenä, jossa tarkastelun kohteeksi valitsin päiväkasvun, teurastusiän, lihantuotantoketjun hävikin, teuraspainon ja lihan taloudellisen laadun mittareista ruhon rasvaisuuden ja lihakkuuden. Näihin kohteisiin päädyin, koska näillä on suuri merkitys tilan taloudelliseen menestykseen lihantuotannossa.

Tarkastelun aineistoon valitsin eläimet Rauharannan tilan Mtech Digital Solutions Oy Minun maatilani -ohjelman poistettujen eläinten historiatiedoista aikaväliltä 2016–2020 syntyneistä eläimistä. Teurastusaineiston hankintaan käytin Snellmanin Anelma2- ja Anelma3 -tuottajaportaalia. Pääosan selvityksen teurasaineistosta keräsi Sanna Ekström Snellmanin teurastamon tilastomateriaalista. Aineisto yhdistettiin Microsoft Excel-taulukkoon. Aineistosta laskin keskiarvoja lihantuotannon tuloksista. Näitä vertasin aiempaan tutkimustietoon sekä edelleen Snellmanin lihanjalostus Oy:n keskiarvoihin vuosilta 2022 ja 2023 sekä osittain Luken koko maan tilastopoimintaan vuosilta 2020–2021.

Selvityksen otannassa olleiden eläinten hävikki ketjussa ennen teurastusta oli noin kolme prosenttia pienempi kuin vertailuryhmien. Vasikka-ajan päiväkasvut ylsivät hyvään tasoon, mutta hyvä alkukasvu ei näyttäisi suoraan siirtyvän myöhempään päiväkasvuun eikä teuraspainoon. Otannan pieni koko ja jatkokasvatusaikojen suuri vaihtelu vääristivät osittain tuloksia ja heikensivät vertailtavuutta. Tulosten ei siis voi sanoa olevan yhteneväisiä kaikilla jatkokasvatustiloilla, vaan osa eläimistä on päässyt erittäin hyvään tulokseen lihantuotannon kannalta ja osan tulokset jäivät hyvinkin vaatimattomiksi. Selvityksen perusteella voi enintään sanoa, että yksittäisen tilan osalta vierihoidon vaikutus ei heikennä kannattavuutta, jos tilan muut nautojen hoitoon liittyvät osiot ovat kunnossa. Todelliset tutkimustulokset vaatisivat sekä vierihoitoryhmän että verrokkiryhmän yhteneväiset jatkokasvatusolosuhteet.