Yksi tavallisimmista syistä lapsen hengitysvaikeudelle on hengitystieinfektio. Joissakin hengitystieinfektioissa voidaan hengitysvaikeutta hoitaa inhaloitavilla lääkkeillä, joita sairaalassa usein annostellaan lääkesumuttimella eli nebulisaattorilla. Nebulisaattorilla nestemäisestä lääkeaineesta tuotetaan paineilman avulla pieniä hiukkasia eli aerosolia, jonka potilas hengittää lääkesumuttimeen liitetyn maskin tai suukappaleen kautta keuhkoihin.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa Oulun ammattikorkeakoulun hoitotyön tutkinto-ohjelman opiskelijoille laadukas ja ajantasainen video, jossa opastetaan inhaloitavien lääkkeiden anto lapsipotilaalle nebulisaattoria käyttäen. Opinnäytetyön tavoitteena oli, että videota hyödyntämällä opiskelijat oppivat käsittelemään nebulisaattoria ja annostelemaan sillä lääkettä potilaalle. Lisäksi tavoitteena oli lisätä tietoa lasten hengitystieinfektioista, joiden hoidossa käytetään lääkesumuttimella annosteltavia lääkkeitä. Video on tarkoitettu niin opetuskäyttöön kuin itsenäisen opiskelun materiaaliksi. Tietoperusta on laadittu hyödyntämällä niin kansallista kuin kansainvälistä tutkimustietoa sekä hoitotyön kirjallisuutta. Pääasiallisina tietokantoina käytettiin kuitenkin Terveysporttia ja Oppiporttia.

Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisen opinnäytetyön muodossa Oulun ammattikorkeakoululle, jonka tuotoksena valmistui opetusvideo. Opinnäytetyön ensimmäisessä vaiheessa laadittiin suunnitelma ja aloitettiin videon käsikirjoitusta. Toteutusvaiheessa viimeisteltiin käsikirjoitus, kuvattiin tarvittava kuvausmateriaali ja editointiin video. Opetusvideolla käsiteltiin nebulisaattori lääkintävälineenä, yleisimmät käyttöaiheet ja lääkkeet lapsilla, nebulisaattorin osat ja käyttökuntoon saattaminen, lääkkeenannon ohjaus, lääkkeenanto ja -lopetus, voinnin seuranta sekä nebulisaattorin puhdistaminen. Valmis opetusvideo ladattiin YouTubeen ja linkki videoon Oulun ammattikorkeakoulun lasten hoitotyön opettajalle käytettäväksi opetuksessa.

Videosta kerättiin palautetta Webropol-kyselyohjelmalla laaditulla kyselyllä. Kysely lähetettiin kohderyhmää edustavalle opiskelijaryhmälle ja vastaajia kyselyyn oli n=26. Palautteiden perusteella video pääsi asetettuihin laatutavoitteisiin. Jatkotutkimuksena voisi palautekyselystä saatujen palautteiden perusteella laatia lasten lääkehoitoon liittyvä opiskelumateriaali.