Lypsylehmien jalostus on viimevuosina kehittynyt nopeasti genomitestien ansiosta. Valtarotujen jalostuksessa genomitestaus on ollut arkipäivää jo vuosien ajan. Alkuperäisrotujen kohdalla tilanne on kuitenkin toinen, sillä genomista jalostusarvoa varten eri roduille täytyy rakentaa genominen jalostusarvomalli, eikä länsisuomenkarjalle saada luotettavia tuloksia ilman saman rodun referenssiryhmää. Länsisuomenkarjan genomista jalostusarvoa alettiin rakentaa vuonna 2018 länsisuomenkarjan genotyypitysprojektin kautta. Projekti toteutettiin yhteistyössä Faban, VikingGeneticsin, Luken ja Suomen maa-, metsä- ja kalatalouden kansallisen geenivaraohjelman kanssa ja sitä rahoitti Suomenkarjan jalostussäätiö. Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää projektiin osallistuneiden länsisuomenkarjan kasvattajien mielipiteitä projektin onnistumisesta, genomitestauksesta ja länsisuomenkarjan jalostuksesta.

Alkuperäisrotujen jalostaminen on tärkeää, koska suomenkarjalla on ainutlaatuinen geeniperimä ja länsisuomenkarja on yksi maailman tuottavimmista alkuperäisroduista. Suomenkarjasta pohjoissuomenkarja ja itäsuomenkarja ovat uhanalaisia rotuja ja länsisuomenkarjakin on harvinainen. Jalostustyön avulla niiden suosio voisi kasvaa suomalaisten maanviljelijöiden keskuudessa.

Tiedonhankintaa varten luotiin Webropolissa strukturoitu kysely, jossa selvitettiin tilan perustietoja, näkemyksiä länsisuomenkarjan jalostuksesta ja genominäytteiden ottamisesta ja odotuksista genomitestauksen tuloksia kohtaan. Kysely lähetettiin 209 vastaanottajalle ja siihen osallistui 73 tilaa. Suomenkarjan jalostuksen painopisteet vaihtelivat navettatyyppien mukaan jonkin verran. Pihattonavetoissa panostetaan selvästi eniten maitotuotokseen, utareterveyteen ja -rakenteeseen ja eläimen kokoon. Parsinavetassa maitotuotoksen lisäksi panostetaan utareterveyteen ja -rakenteeseen sekä enemmän jalkoihin ja hedelmällisyyteen kuin pihatoissa.

Vastaajista noin 60 % oli osallistunut länsisuomenkarjan genotyypitysprojektiin ja suurin osa suhtautui genomitestaukseen myönteisesti. Vastauksista välittyi kiinnostus länsisuomenkarjan jalostukseen ja kasvattajien perehtyneisyys aiheeseen. Vastaajat, jotka suhtautuivat skeptisesti genomitestaukseen, olivat sitä mieltä, että genomitestauksesta saatu hyöty ei ole panostuksen arvoinen. Vastauksista kävi myös ilmi, että osalla oli hieman virheellinen käsitys genomitestauksen hyödyistä. Näiden virheellisten tietojen oikaisu voisi lisätä genomitestauksen suosiota kasvattajien keskuudessa.