Opinnäytetyössä käsitellään kuituhampun viljelyä Suomessa Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueella. Työssä käsitellään hampun viljelyn haasteita, esimerkiksi hampun kyseenalaista mainetta ja kuinka tästä maineesta tulisi päästä eroon ja keskittyä kasvin hyviin ominaisuuksiin viljelykasvina. Keskeisimpänä toteutustapana on kehitystehtävänä suoritettavat kenttäkokeet ja laboratoriokokeet. Tietoperustana ja aineistona käytetään alan julkaisuja ja tutkimuksia.

Tutkimuksen tavoitteena on saada hampun viljelystä edustavaa tutkimustulosta, mikä kannustaisi suomalaisia viljelijöitä tuottamaan hamppua. Jos hampun viljely yleistyisi Suomessa, se lisäisi varmasti työpaikkoja ja tuloja monille muillekin sektoreille. Työn päämääränä on saada yhden satokauden sato-odote laskettua, minkä pohjalta Hemka Oy saisi mahdollisille sopimusviljelijöille positiivisia lukuja esitettäväksi. Tavoitteena on myös nostaa esiin hampun monia positiivisia vaikutuksia viljelymaahan ja osoittaa hampun viljelyn hyviä puolia sekä haasteita. Tarkoitus ei ole mainostaa hamppua ylivoimaisena viljelykasvina, vaan hyvänä mahdollisuutena monelle tilalle. Työn tuloksia voidaan tulevaisuudessa käyttää myös vertailussa muiden satokausien kanssa helposti, koska myös sääolojen vaikutus on kirjattu tekstiin ja tulostaulukoihin.

Kenttäkokeessa kerättiin koealoilta kasvimassaa, joka käsiteltiin laboratoriossa. Samalla mitattiin lumen määrää, jotta voitiin tulkita lumen alle jäävä kasvimassa. Näiden pohjalta pystyttiin arvioimaan sato-odote lajikekohtaisesti. Kasvimassaa keräämällä saatiin arvio sato-odotteesta, riippuen maalajista, lannoitteesta ja kylvömäärästä sekä sääoloista.

Kenttäkokeiden yhteydessä kerättiin viljelijöiltä kyseisten alojen lohkokortit, joista kerättiin tärkeimmät tiedot. Näitä ovat maaperä, kylvöajankohta ja kylvömuokkaus. Lisäksi pyydettiin käytettyjen lannoitteiden tiedot ja määrät. Näitä toimenpiteitä vertailemalla löydettiin kuituhampulle suotuisat ja epäsuotuisat viljelymenetelmät.

Kasvukauden ajalta tarvittiin myös säätiedot, jotta voitiin ottaa huomioon mahdolliset poikkeamat, esimerkiksi poikkeuksellisen runsas sade tai poikkeuksellisen pitkä kuiva jakso. Tietoja kerättiin ilmatieteenlaitoksen säätiedoista sekä viljelijöiden mahdollisista omista sääasemista. Näistä tiedoista tehtiin työhön helposti tulkittavat kuvaajat ja erilliset Excel-taulukot. Viljelijöiden haastattelutietoa ei otettu sään osalta huomioon riittämättömän tarkkuuden vuoksi. Sääolotutkimuksesta selvisi, että kasvukausi oli lämpötilan osalta hyvin tavanomainen, mutta sademäärä vaihteli suuresti, millä saattoi olla negatiivinen vaikutus kasvustoon. Tätä ei kuitenkaan saatu työssä todistettua, sillä vertailukohtia ei ole, koska kaikki näytteet kasvoivat samoissa sääoloissa.