TIIVISTELMÄ

Oulun ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma, mielenterveys- ja päihdetyö ______________________________________________________________________Tekijä: Hanna-Riikka Hautamäki Opinnäytetyön nimi: Kuvausta mielisairaanhoidosta sairaanhoitajalehdissä vuosina 1922-1939 Työnohjaajat: Liisa Kiviniemi ja Sirpa Tölli Työn valmistuslukukausi- ja vuosi: Kevät 2014 Sivumäärä: 53 + 13
______________________________________________________________________

Opinnäytetyöni oli laadullinen historiantutkimus mielisairaanhoidosta suomalaisissa sairaanhoitajalehdissä vuosina 1922-1939. Tutkimustehtävinäni oli kuvata mielisairaanhoidossa työskennelleen sairaanhoitajan työolosuhteita 1920- ja 30-luvuilla, tarkastella miten hyvin valta mielisairaanhoidosta oli jakautunut sairaanhoitajille sairaanhoitajalehtien perusteella ja mitä mielisairaanhoidon kysymyksiä sairaanhoitajalehdissä käsiteltiin. Pääaineistonani oli 60 sairaanhoitajalehtiä vuosien 1922 ja 1939 väliltä.

Tutkimustuloksista kävi ilmi, että hoitotyön työolosuhteet mielisairaaloissa olivat huonot - työnkuvaan liittyi potilaiden hoitamisen lisäksi sairaaloiden puhtaanapito, työturvallisuus oli heikohkoa ja työvuorot pitkiä. Lisäksi hoitajat tyypillisesti asuivat sairaaloissa. Sairaanhoitajalehtien perusteella valta mielisairaanhoidon sisällön määrittämisestä ei jakautunut sairaanhoitajille – työ määriteltiin lääkäreiden, Lääkintöhallituksen ja kirkollisilta tahoilta. Tästä huolimatta lehtien rivien välistä oli luettavissa että sairaanhoitajilla oli omat kunnianhimoiset tavoitteet mielisairaanhoidon suhteen.

Sairaanhoitajalehdissä mielisairaanhoitoa koskevat diskurssit käsittelivät seuraavia kuutta pääaihetta: 1) koulutusta (sairaanhoitajien koulutuksen tulisi sisältää enemmän teoreettista ja käytännön mielisairaanhoitoa), 2) sairaanhoitajiin kohdistuvia vaatimuksia (tahdikas käyttäytyminen oli välttämätöntä), 3) sairaanhoitajien omaa työkulttuuria (ajankuvan kurinalaisesta hoitotyön kuvasta huolimatta sairaanhoitajat saattoivat myös rentoutua työn puitteissa), 4) mielisairaaloita hoitoympäristönä (suhteessa muihin eurooppalaisiin mielisairaaloihin Suomen sairaalat olivat askeettisia, mikä vaikutti potilaihin huonontavasti), 5) suomalaisen yhteiskunnan ja mielisairaanhoidon suhdetta (kansalaisten ymmärrys mielisairauksista katsottiin raa’aksi ja vanhanaikaiseksi, tosin hoitotyö kannatti rotuhygieniaan perustuvaa sterilointia) ja 6) mielisairaanhoidon sisältöä (työ ei ollut enää pelkkää potilaiden vahtimista, vaan määrätietoista, syvällistä ihmismielen ymmärtämistä). ______________________________________________________________________
Avainsanoja: mielisairaanhoito, historia, psykiatrinen hoitotyö, rotuhygienia