Tässä opinnäytetyössä käsitellään pitkän vierihoidon vaikutuksia maidontuotantoon, eläinten hyvinvointiin sekä navetan päivittäisiin rutiineihin. Raportissa perehdytään poikivia nautoja, vasikoita sekä pitkää vierihoitoa käsittelevään kirjallisuuteen ja tutkimuksiin eläinten hyvinvoinnista, olosuhteista sekä luontaisesta lajinmukaisesta käyttäytymisestä. Kyselyllä kartoitettiin suomalaisten tilojen käytänteitä sekä kokemuksia pitkän vierihoidon toteuttamisesta. Opinnäytetyön toimeksiantaja on Luonnonvarakeskus.

Pitkässä vierihoidossa jäljitellään naudan lajinmukaista käyttäytymistä vasikankasvatuksessa. Poikimisen jälkeen sekä emä että vasikka ovat herkässä tilassa sekä alttiita sairauksille. Tavanomaisessa vasikankasvatuksessa vasikat erotetaan emästään alle vuorokauden ikäisinä erotuksen stressireaktion lieventämiseksi sekä ympäristön tautipaineen minimoiseksi. Pidemmän kontaktiajan hyödyistä sekä haittavaikutuksista on ristiriitaisia näkemyksiä ja tutkimustuloksia.

Kyselytutkimuksella haluttiin saavuttaa suomalaiset maidontuotantotilat, joilla on tai on ollut kokemusta pitkästä vierihoidosta. Kyselyssä selvitettiin tilan taustatiedot, vierihoitokäytänteet sekä laadullisilla kysymyksillä vierihoidon vaikutukset eläinten hyvinvointiin, arkirutiineihin sekä kustannuksiin. Tutkimus toteutettiin Webropol-työkalulla.

Kyselyyn vastasi yhteensä 15 maidontuottajaa, joista yksi tila on siirtynyt takaisin tavan-omaiseen vasikankasvatukseen. Toteutuksen käytänteet vaihtelivat pitkälti rakenteellisten mahdollisuuksien, hoitajien mieltymysten sekä opitun kokemuksen mukaan. Vastaajien kokemukset vierihoidosta olivat pääsääntöisesti positiivisia ja vierihoito koettiin hyvinvointia ja terveyttä edistäväksi toimintatavaksi. Käytännöntoteutuksessa oli monella tilalla ainakin jonkinlaisia haasteita. Vierihoito kiinnostaa monia, jonka vuoksi toteutukseen liittyvät käytänteet sekä ohjeet ovat tulevaisuudessa tarpeen. Pidemmän kontaktiajan sekä erilaisten käytän-teiden hyvinvointivaikutuksista tarvitaan lisää tutkittua tietoa.