Maatalouden rakennemuutoksen myötä suurentuneissa yksiköissä vasikoiden hengitystietulehdus on yhä yleisempi ongelma. Hengitystietulehdusten yleistymiseen liittyy esimerkiksi suurentuneet ryhmäkoot, heikentynyt vastustuskyky ja vieraiden eläinten sekoittaminen keskenään. Erityisesti vasikkakasvattamoissa hengitystietulehduksista on muodostunut yleinen ongelma, kun vasikkaryhmät muodostetaan eri tilojen eläimistä. Työ toteutettiin yhteistyössä Tuottava pohjalainen naudanlihantuotanto -kehittämishankkeen ja A-Tuottajat Oy:n kanssa, jonka sopimustilalla kokeet suoritettiin.

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa selvitys, voiko vasikoiden ryhmittely syntymätilan kokoluokan perusteella vaikuttaa hengitystietulehdusten määriin ja vasikoiden päiväkasvuun. Hypoteesina oli, että ryhmittelyllä voidaan vähentää hengitystietartunnan siirtymisiä isojen maitotilojen vasikoista pienempien maitotilojen vasikoihin, koska isojen maitotilojen vasikoiden oletetaan kantavan laajempaa bakteerikantaa.

Kokeessa vasikat jaoteltiin ryhmiin niiden syntymätilan kokoluokan perusteella. Selvityksen perustana käytettiin nautatilojen terveydenhuollon seurantajärjestelmästä saatuja tietoja lääkintäkuureista eläinkohtaisesti. Kokeessa suoritettiin viisi toistoa, mistä saatiin yhteensä 750 havainnon joukko. Toistojen alussa ja lopussa jokainen vasikka punnittiin, mistä saatiin selville kokeen aikaiset päiväkasvut.

Tulosten perusteella ei voida suoraan vetää johtopäätöstä, että vasikoiden ryhmittelyllä syntymätilan koon mukaan kyettäisiin vähentämään tartuntojen määrää. Kokeesta saatujen tulosten perusteella hiehovasikoiden ryhmät olivat huomattavasti terveempiä kuin varsinaisesti tarkasteltavat sonniryhmät ja eri ryhmien välillä oli suurta vaihtelua. Päiväkasvujen ja hengitystietulehdusten välillä vaikutti olevan osittaista korrelaatiota. Viimeisen erän tulosten perusteella paras peruste ryhmitellä eläimet vasikkakasvattamossa saattaisi olla niiden terveydentila. Sairaat eläimet on parasta pitää omissa ryhmissään, jolloin tautien kulku saadaan katkaistua. Käytetyt menetelmät eivät olleet riittäviä erä-, karsina- ja yksilökohtaisen vaihtelun hallintaan ja luotettavien johtopäätösten tekoon.