Hyvinvointitiedon tuottaminen on noussut entistä tarpeellisemmaksi ja ajankohtaisemmaksi yhteiskunnassamme. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi vuonna 2014 strategian Sote-tieto hyötykäyttöön 2020. Kansalaisen aktiivisuutta elämänhallinnassa ja omahoidossa lisätään tuottamalla luotettavaa hyvinvointitietoa ja palveluita, joiden avulla tietoa voi hyödyntää,

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata Pohjois-Pohjanmaan maakunnan organisaatioiden edustajien näkemyksiä organisaationsa hyvinvointitiedon tuottamisesta. Lisäksi tarkoituksena on kuvata toimijoiden näkemyksiä roolistaan ja yhteistyötarpeistaan hyvinvointitiedon tuottajina. Tähän tutkimukseen osallistui yhteensä 53 edustajaa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointitietoa tuottavista organisaatioista. Tutkimus toteutettiin käyttäen Q-metodia. Se yhdistää kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen lähestymistavan.

Tässä julkaisussa raportoidaan Q-metodilla kerätyn määrällisen aineiston tulokset. Aineisto analysoitiin käyttäen IBM SPSS Statistics -tilasto-ohjelmaa. Tilastollisina menetelminä käytettiin pääkomponenttianalyysiä sekä Pearsonin χ2 -testiä. Pääkomponenttianalyysin pohjalta muodostettiin neljä hyvinvointitiedon tuottajatyyppiä, jotka kuvaavat organisaation edustajien näkemyksiä organisaationsa hyvinvointitiedon tuottamisesta. Hyvinvointitiedon tuottajatyypit ovat seuraavat: 1. avoin, vahva verkostotoimija, 2. epävarma, kehittämishaluinen hyvinvointitiedon tuottaja 3. ulkopuoliseen rahoitukseen pohjaava, itsenäinen toimija. 4. tunnettu, kokemuksellisen hyvinvointitiedon tuottaja.

Tulosten perusteella voidaan todeta, että Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointitietoa tuottavilla organisaatioiden edustajilla on hyvin erilaiset näkemykset organisaationsa hyvinvointitiedon tuottamisesta sekä roolistaan siinä. Kehittämishaasteina nousee esille hyvinvointitiedon tuottamisen osaamisen kehittäminen ja yhteistyön sekä eri organisaatioiden roolien selkiinnyttäminen.