Gramvärjäys on yksi käytetyimmistä mikrobien tunnistustavoista kliinisessä mikrobiologiassa. Gramvärjäykseen on kehitetty laite, joka tekee värjäyksen vaiheet automatisoidusti.

Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä NordLab Kemin aluelaboratorion mikrobiologian laboratorioon on hankittu Biomerieuxin valmistama Previ®Color gramvärjäysautomaatti. Laitteen validointi ja ajo-ohjelmien laadinta olivat tekemättä. Opinnäytetyömme oli projektiluontoinen tutkimus, jonka tavoitteena oli tehdä Previ®Color gramvärjäysautomaatille validointi sekä testata tarvittava määrä ajo-ohjelmia eri näytetyypeille, koska laitteen perusohjelmalla suoritetut värjäykset eivät ole olleet laadultaan tarpeeksi hyviä.

Työn tietoperusta hankittiin pääasiallisesti alan kirjallisuudesta, koska gramvärjäyksestä ja sen perusteista oli vain erittäin vanhoja artikkeleita alan tietokannoissa. Varsinainen tutkimustyö toteutettiin NordLabin Kemin aluelaboratorion mikrobiologian laboratoriossa Länsi-Pohjan keskussairaalassa.

Esitestauksessa värjäysautomaatin parametrit optimoitiin valmistamalla laboratorion omista tunnetuista ATCC-bakteerikannoista riittävä määrä levityspreparaatteja ja värjäämällä ne. Laitteen värjäyksen laatua testattiin myös normaaleilla potilasnäytteillä. Kaikki värjätyt objektilasit mikroskopoitiin. Optimaalisen värjäysohjelman löydyttyä tehtiin uudet puhdasviljelyt standardikannoista ja valmistettiin objektilaseille levityspreparaatit. Vakiokantojen lisäksi valmistettiin levityspreparaatteja tuoreista potilasnäytteistä, joiden bakteeriviljelytulos tunnettiin. Näytteiden avulla testattiin laitteen toimivuutta. Validoinnissa testattiin sekä toistettavuutta että uusittavuutta ajamalla samoja näytteitä 10 kertaa optimaalisella värjäysohjelmalla ja ottamalla vakiokannat mukaan jokaiseen ajoon. Myös kaikki validoinnin objektilasipreparaatit mikroskopoitiin. Vertailumenetelmänä laitteen värjäystulokselle käytettiin manuaalista gramvärjäystä.

Tuloksena saatiin määritettyä laitteelle ajo-ohjelma, jolla tutkittavat näytteet värjäytyivät optimaalisesti. Laitteelle oli laitevalmistajan tekemän ohjeen lisäksi tehty NordLabin Rovaniemen laboratoriossa lyhyt käyttöohje. Tämä ohje tarkistettiin ja otettiin käyttöön myös Kemin aluelaboratoriossa. Laitteen käyttäjille, kliinisen mikrobiologian laboratorion henkilöstölle, annettiin laitteen käyttökoulutus.

Työn tuloksia voidaan hyödyntää myös muissa värjäyslaitteen käyttöönotoissa sekä mikrobiologisten menetelmien validoinneissa.