TIIVISTELMÄ Tutkimus jakaantui kahteen osaan: sääolosuhteisiin perustuvaan tarkasteluun, jonka pohjalta laskettiin eri viljelytoimenpiteisiin käytettävissä oleva aika ja sen perusteella töiden tekemiseen tarvittava koneketju. Tutkimuksen toinen osa oli kysely tiloilla käytettävissä olevista menetelmistä ja viljelyn laajuudesta. Kyselyn perusteella kävi ilmi, että on monta onnistunutta ja toimivaa ratkaisua. Parhaiten koneyhteistyö näyttää toimivan samanhenkisten naapurien kanssa. Tärkeimmät edut ovat viljelijöiden mukaan säästöt konekustannuksissa ja työvoiman parempi riittävyys. Myös investointikustannusten aleneminen oli tärkeä syy yhteishankinnoille. Moni viljelijä korosti joustavan mielenlaadun merkitystä koneyhteistyön onnistumiseksi. Konekustannusten osuus perunan tuotantokustannuksista alenee peruna-alan ja koneiden vuotuisen käyttömäärän kasvaessa. Pienillä tiloilla koneiden koko kapasiteetti ei useinkaan tule täysimääräisesti hyödynnettyä. Monet viljelijät ovat tämän jo huomanneet ja pyrkineet lisäämään peruna-alansa niin suureksi kuin se on olemassa olevalla kalustolla mahdollista hoitaa. Tilan pinta-alan kasvattaminen voi onnistua naapurin tilan tai peltolohkojen ostamisen tai vuokraamisen kautta. Kaikille peruna-alan lisääminen ei sopivan maan puutteen tai jonkin muun syyn takia kuitenkaan onnistu. Tällöin konekustannuksia voi vähentää koneiden käyttöikää pidentämällä eli käyttämällä samaa konetta kauemmin. Tämäkin vanha keino on ollut viljelijöillä jo kauan käytössä. Esimerkiksi istutus- ja korjuukoneiden keski-ikä on noussut 7 vuodesta 10 vuoteen tämän vuosikymmenen aikana. Koneen käyttöiän pidentäminen vaatii myös huolellista ennakkohuoltoa, jotta kone ei rikkoontuisi juuri käyttökauden ollessa parhaimmillaan. Perunantuotannossa taudit ja kasvintuhoojat voivat helposti levitä pellolta toiselle yhteiskoneiden välityksellä. Siksi perunakoneet on aina huolellisesti puhdistettava lohkolta ja erityisesti viljelijältä toiselle siirryttäessä. Koneiden säännöllinen puhdistaminen ja rasvaaminen pidentävät myös niiden elinikää. Tilojen välistä markkinointiyhteistyötä koskevaan kysymykseen vastasi 262 viljelijää. Kokemuksia markkinointiyhteistyöstä oli 29 %:lla vastanneista. Tavallisin yhteistyötapa on pakkauttaa perunat naapurilla tai yhteispakkaamolla, josta perunat myydään yhteisesti eteenpäin. Jonkin verran on myös perustettu perunarenkaita, joilla on nimetyt henkilöt hoitamassa perunan myyntiä ja tarvikkeiden hankintaa. Markkinointiyhteistyö näyttäisi olevan lisääntymässä. Monet viljelijät ovat sitä mieltä, että yhteistyöhön on nykytilanteessa pakko mennä.