Tiivistelmä. Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee musiikinopettajien kertomuksia luovuudesta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten luovuus ilmenee musiikinopettajien työssä. Luovuuden tutkiminen on tärkeää ja ajankohtaista, sillä luovuus on entistä suuremmassa roolissa opetussuunnitelmissa. Lisäksi luovuutta pidetään tärkeänä tulevaisuuden taitona.

Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu kolmesta teorialuvusta, joissa esittelen luovuutta eri näkökulmista. Luovuus on moniulotteinen ilmiö, jota on tutkittu eri tieteenaloilla. Tyhjentävää määritelmää luovuudesta ei ole onnistuttu luomaan. Useiden tutkijoiden mukaan luovuustutkimus on jakautunut neljän luovuuden elementin tutkimukseen: luovan yksilön, prosessin, tuotteen ja ympäristön tutkimiseen. Tarkastelen myös musiikillista sekä pedagogista luovuutta.

Tutkimus on laadullinen tutkimus, joka toteutettiin kerronnallisella tutkimusotteella. Tutkimuksen aineistoksi kerättiin musiikinopettajien kertomuksia luovuudesta. Tutkimukseen osallistui yhteensä viisi (N=5) musiikinopettajaa eri puolilta Suomea. Tutkimuksen aineisto kerättiin kerronnallisella haastattelulla, ja aineisto analysoitiin temaattisella analyysillä.

Tutkimuksessa löytyi viisi (5) pääteemaa luovuuden ilmenemiselle musiikinopetuksessa: luovuus opetuksen suunnittelussa, luova opettaminen, opettaminen luovuuden kehittämiseksi, opettaminen luovuuden kautta sekä luovuus oppimisympäristössä.

Tutkimus osoitti, että luovuus on erottamaton osa musiikinopettajan työtä. Musiikinopettajat käyttävät lukuisia erilaisia luovia työtapoja ja pyrkivät aktiivisesti kehittämään oppilaiden luovuutta. Luovuudella on myös syvempi merkitys musiikinopetuksessa, sillä luovien ratkaisujen ja työtapojen avulla musiikinopettajat pyrkivät edistämään oppilaiden hyvinvointia. Lisäksi luovuus on osa musiikinopetuksen oppimisympäristöjä.