Tiivistelmä. Tutkielman tarkoituksena on selvittää jatkuvapeitteisen ja jaksollisen metsänkasvatuksen ominaisuuksia ja taloudellista kannattavuutta. Lisäksi arvioidaan metsänhoitomenetelmien vaikutukset metsän hiilensidontaan ja tarkastellaan miten hiilensidontaan linkitetty hiilikorvausmekanismi vaikuttaa metsänhoidon kannattavuuteen.

Tutkielman kirjallisuuskatsaus keskittyy ilmastonmuutkoksen vaikutuksiin metsänkasvatuksen näkökulmasta, metsänkäsittelymallien ominaisuuksiin, hiilikorvausmekanismin perusteisiin sekä ekologiaa ja ekonomiaa yhdistäviin teoreettisiin metsänkäsittelymalleihin.

Tutkielman empiirisessä osiossa tutkitaan, kuinka korkokanta ja päästöoikeuksien hinnat vaikuttavat metsänhoitomenetelmien kannattavuuteen. Jatkuvapeitteisen kasvatuksen osalta tarkastellaan simulaatioskenaarioiden avulla erilaisia hakkuutapoja, joissa vaihdellaan hakkuiden voimakkuutta ja aikaväliä. Jaksollisen kasvatuksen osalta tarkastellaan metsänhoidon suositusten mukaista kasvatusta.

Työssä on käytetty lyhyen aikavälin hiilikorvausmekanismia, jossa metsänomistajalle maksetaan metsän hiilivarastosta vuosi kerrallaan. Lyhyen aikavälin hiilikorvausmekanismin vaikutuksia ei ole aikaisemmin tutkittu jatkuvapeitteisen kasvatuksen yhteydessä.

Työn tärkeimpiä havaintoja olivat, että korkokannan vaihtelulla oli merkittävä vaikutus puun myyntitulojen nettonykyarvoihin sekä eri skenaarioiden suhteellisiin eroihin. Jaksollinen kasvatus oli selkeästi kannattavampaa 2 %:n ja 3 %:n korkokannoilla, mutta 4 %:n korkokannalla jatkuvapeitteisen kasvatus vaihtui kannattavimmaksi metsänhoitomenetelmäksi. Kun lyhyen aikavälin hiilikorvausmekanismi otettiin mukaan tarkasteluun, ei korkokannan vaihtelu muuttanut jaksollisen kasvatuksen asemaa kannattavimpana menetelmänä. Korkokannalla oli kuitenkin huomattava vaikutus hakkuutulojen ja hiilikorvaustulojen suhteellisiin osuuksiin kokonaistuloista. Myöskään hiilen hinnan vaihtelu 10 €/tCO2, 20 €/tCO2 ja 30 €/tCO2 välillä ei horjuttanut jaksollisen kasvatuksen skenaarion asemaa kannattavimpana. Jatkuvapeitteisen menetelmän skenaario vaihtui kannattavammaksi vasta hiilen hinnalla 44,05 €/tCO2. Hinnan vaihtelulla kuitenkin oli samanlainen vaikutus hakkuutulojen ja hiilikorvaustulojen suhteellisiin osuuksiin kokonaistuloista, kuin koron vaihtelullakin. Hiilikorvausmekanismin hyödyntäminen kasvatti metsänomistajan tulojen nettonykyarvoa merkittävästi kaikissa skenaarioissa.

Tulokset poikkeavat osittain aiemmasta tutkimuksesta. Tulokset riippuvat kuitenkin vahvasti valitusta metsän lähtötilanteesta, käytetystä metsänhoitomenetelmästä, hiilikorvausmekanismin ominaisuuksista, sekä siitä onko menetelmänä käytetty optimointia vai skenaarioanalyysiä.