E-aineisto on viime vuosina ollut tärkeä puheenaihe yleisissä kirjastoissa sekä koko kirjastokentällä. Kokonaisuudessaan opinnäytetyössäni tarkoitus oli pohtia e-aineiston tilannetta yleisissä kirjastoissa ja selvittää e-aineistolle tunnusomaisia piirteitä. Työn tutkimusosa rakentui asiakaskyselyn ympärille, jonka avulla haluttiin selvittää Kemin kaupunginkirjaston asiakkaiden tietoisuutta ja kokemuksia e-aineistosta sekä e-aineistopalveluista. Opinnäytetyöni toimeksiantaja oli Kemin kau-punginkirjasto.

Työn tietoperusta rakentuu kolmesta luvusta, joista ensimmäisessä esitellään Kemin kaupunki ja toimeksiantajani Kemin kaupunginkirjasto. Seuraavassa luvussa selvitetään e-kirjojen ja lukulaitteiden taustaa. Lisäksi tarkastellaan eri e-aineistopalveluita ja tiedostoformaatteja. Kolmannessa luvussa analysoidaan e-aineistoa erityisesti yleisten kirjastojen näkökulmasta. Kappaleessa tutkitaan aineiston tuomia hyötyjä ja mahdollisuuksia sekä haasteita ja ongelmia. Lisäksi tutustutaan e-aineiston hankintaprosessiin sekä aineiston markkinoinnin kannalta olennaisiin kysymyksiin. Viimeisenä tarkastellaan e-aineiston tekijänoikeuksiin liittyviä seikkoja.

Opinnäytetyön toteuttamiseen soveltui parhaiten kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimusmenetelmä. Varsinaisessa työn tutkimusosassa tarkasteltiin e-aineiston tilannetta Kemin kaupunginkirjastossa käyttöönottoprosessin ollessa vielä alkuvaiheessa. Tutkimus suoritettiin 9.11 – 10.11.2015 jakamalla vastaajille lomake, johon kirjaston asiakkailla oli mahdollisuus vastata. Kyselyyn vastasi yhteensä 99 henkilöä.

Tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että yleinen vastaajien tietous Kemin kaupunginkirjaston e-aineistojen olemassa olosta sekä lainauspalveluista on melko hyvällä tasolla. Tarkastellessa kokonaistuloksia käy kuitenkin ilmi, että varsinainen e-aineistopalveluiden ja aineiston käyttö on paikoittain melko vähäistä. Suurin osa vastaajista ei myöskään ollut tyytyväinen e-aineiston mainonnan näkyvyyteen, joten myös tässä olisi parantamisen varaa. Juuri onnistuneella mainonnalla voitaisiin lisätä myös palveluiden ja varsinaisen aineiston käyttöä ja tunnettavuutta.

Jatkotoimenpiteenä vastaavanlainen kysely voitaisiin toteuttaa muissakin Suomen yleisissä kirjastoissa jolloin vertailuna voitaisiin käyttää tekemääni kyselytutkimusta. Tällä tavoin kirjastoissa nähtäisiin selkeästi missä osa-alueissa olisi vielä kehitettävää. Kysely voitaisiin tarpeen vaatiessa toistaa esimerkiksi kahden tai kolmen vuoden kuluttua.