Abstract. Leading theme in this master’s thesis is adaptation and preparation to ever changing requirements of skills and knowledge in the working life. These changes of requirements in the working life are implied by the changes in the occupational structure in Finland that is presented in the thesis. The data used in thesis to show the changes in the occupational structure in Finland Finnish Longitudinal Employer-Employee Data, FLEED, which is gathered by Statistics Finland and it shows changes in occupational structure of Finland between years 1995 and 2007. Education is considered in this thesis so that its object is to prepare children and future generations for working life with suitable skills and knowledge. The variety of other, equally important, objects that education has and possibly contradictions as well as problems that might arise in the course of achieving all the objects is beyond of this study. Changing occupational structure arises a question that how education prepares itself to the unknown changes?

To answer the question asked, I will introduce Economics of education and Educational planning and how these two relate to each other, especially how economics of education has affected education and educational planning. Therefore I will first take historical review of the economics of education and introduce two main theories; human capital theory and screening theory. The main difference of these two will be explained and also what kind of difference it would make to education if either one could be proved right. It would also have an effect on how education should be arranged in the society. Educational planning has had, in its course, different approaches to analyze and predict future. I will review those approaches; also these approaches have been influenced by economics of education.

In the last part of the thesis I bring up studies in Finland has tried to prepare and project changing work life. Also I discuss about can education bring something new to economics of education.Tiivistelmä. Tämän Pro gradu-tutkielman johtava teema on mukautuminen ja valmistautuminen muuttuviin vaatimuksiin tiedoista ja taidoista työelämässä. Ammattirakenteen muutos Suomessa viittaa siihen että vaatimukset erilaisille tiedoille ja taidoille työelämässä on tapahtumassa. Aineisto ammattirakenteen muutoksesta on Tilastokeskuksen yhdistetty työntekijä-työnantaja-aineisto (Finnish Longitudinal Employer-Employee Data FLEED). Ammattirakenteen muutos ajoittuu vuosien 1995 ja 2007 välille. Koulutus mielletään tässä Pro gradu-tutkielmassa sellaiseksi toiminnaksi jonka tavoite on valmistaa lapsia sekä tulevia sukupolvia työelämään oikeanlaisilla taidoilla ja tiedoilla. Yhtälailla tärkeät muut tavoitteet, mitä koulutukselle ja kasvatukselle on annettu, sekä mahdollisesti syntyviä ristiriitoja tavoitteita saavuttamisessa ovat tämän tutkielman ulkopuolella. Muutokset ammattirakenteessa luo kysymyksen, että miten koulutus on valmistautunut tällaisiin tuntemattomiin muutoksiin?

Vastatakseni kysymykseen esittelen koulutusekonomian ja koulutussuunnittelun, sekä erityisesti miten koulutusekonomia on vaikuttanut koulutussuunnitteluun. Aluksi käyn läpi koulutusekonomian ja esittelen sen kaksi pääteoriaa: inhimillisen pääoman teorian ja siiviläteorian. Selitän millä tavoin nämä teoriat eroavat toisistaan ja mikäli jompikumpi voidaan todistaa oikeaksi millainen vaikutus sillä olisi koulutukseen. Koulutussuunnittelussa on käytetty monenlaisia analysointivälineitä tulevaisuuden ennakoimiseksi. Esittelen nämä eri tavat ja työkalut, sekä miten koulutussuunnittelu on historiansa aikana muuttunut ja miten taloudellinen ajattelu on muuttanut koulutussuunnittelua.

Viimeisessä osassa tuon esille tutkimuksia siitä miten Suomessa pyritään ennakoimaan ja valmistautumaan muutoksiin työelämässä. Käyn myös keskustelua siitä voiko kasvatustiede tuoda jotain uutta koulutusekonomiaan.