Hukkakaura (hukkakauralla tarkoitetaan lajeja Avena fatua, Avena ludovicina ja Avena sterilis) on erityisesti viljanviljelyä ja kylvösiementuotantoa haittaava yksivuotinen rikkakasvi. Se lisääntyy nopeasti, leviää tehokkaasti ja koska sen siemen saattaa säilyä maassa itämiskykyisenä vuosia, se on myös vaikeasti hävitettävissä. Naapuritilan lieväkin hukkakaurasaastunta leviää esimerkiksi eläinten, tulvien, puinnin, tilan rahtitöiden tai siemenkauppalain vastaisesti markkinoitavan siemenen välityksellä muille tiloille ja aiheuttaa kustannuksia ja työtä. Lohkolle iskeytyessään hukkakaura valtaa alaa muilta kasveilta, voi vallata yhden peltolohkon kokonaan tai pahimmillaan tilan koko peltoalan.

Orastumisen jälkeen hukkakaura kasvaa hitaammin kuin vilja. Se kehittää ensin voimakkaan juuriston, jonka avulla se myöhemmin kasvaa nopeasti viljan seassa muuta kasvustoa korkeammaksi. Hukkakauran tuottamien siementen määrä vaihtelee suuresti ja riippuu röyhylle tulon ajankohdasta ja kasvuston kilpailusta. Hukkakaura tuleentuu aikaisin ja varistaa herkästi siemenensä maahan. Siemenistä enintään 5–10 prosenttia itää samana syksynä. Loput siemenistä säilyvät itämislevossa talven yli ja itävät vasta seuraavana keväänä.

Syksyllä orastuvat hukkakaurat eivät talvehdi. Jos peltoa ei muokata syksyllä, myös osa maan pinnalle jääneistä siemenistä tuhoutuu talven aikana. Lämpötila ja maan kosteus vaikuttavat siemenen itämislevon pituuteen ja siemeniä hajottavien pieneliöiden toimintaan. Ladossa ja kuivassa olkikasassa siemen voi olla hyvin pitkäikäinen. Hukkakaura viihtyy multamailla, missä huomattava osa maan pintakerroksen siemenistä orastuu. Siemenessä on riittävästi vararavintoa itämistä varten jopa 15–20 cm:n syvyydessä. Tällaiset yksilöt orastuvat tavallisesti muita hukkakaurayksilöitä myöhemmin ja kemiallinen torjunta ei näin ollen tehoa kyseisiin yksilöihin.