Suomessa lasten ja nuorten terveydentila on keskimääräisesti hyvä. Kuitenkin vuosikymmenten ajan lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus on vähentynyt ja fyysinen passiivisuus lisääntynyt, mikä on johtanut lasten ja nuorten ylipainon lisääntymiseen. Nykyaikana digilaitteet kuuluvat suurimman osan nuorten ja lasten elämään. Vaikka digilaiteet voidaan nähdä hyödyllisenä harrastuksena tai sosiaalisen suhteiden ylläpitäjänä, on niiden varjopuolena ongelmaksi kasvaneen käytön tuomat haitat.

Kouluterveydenhoitajilla on keskeinen rooli lasten ja nuorten terveydenedistämisessä. Heillä tulisikin olla käytössä vaikuttavia ohjausmenetelmiä, joilla puuttua aktiivisuuden lisäämiseen, pelaamisen hillitsemiseen ja tukemaan terveyttä edistäviin valintoihin. Lasten ja nuorten ohjaamisessa on tärkeää, että he kokevat tulleensa nähdyiksi, kuulluiksi ja ymmärretyiksi. Interventioissa onkin hyvä hyödyntää avointen kysymysten käyttöä, puheen reflektointia ja muutosvaihemallin vahvistamista tai sen tukemista. Prosessinomainen interventio on tehokkain tapa auttaa muutoksen tekijää. Tuen saanti, kannustaminen oman käyttäytymisen seurataan, tavoitteiden asettaminen sekä palautteen saanti auttavat lasta ja nuorta motivoitumaan muutokseen. Koska digimaailma on läsnä myös tulevaisuudessa, voitaisiin sitä hyödyntää enemmän lasten ja nuorten elintapaohjauksessa.