Akuutin kivun mittaamiseen ja hoitoon on viime vuosina kiinnitetty paljon huomiota, mutta siitä huolimatta potilaiden kipua alihoidetaan. Kivunhoidon perusta on säännöllinen ja riittävän usein tehtävä kivunarviointi. Kivunarvioinnin lähtökohtana tulee olla potilaan oma kokemus kivusta. Kivunarvioinnilla ja -hoidolla on suora vaikutus kivunhoidon laatuun ja potilasturvallisuuteen.

Tässä artikkelissa kuvataan Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä Lasten ja naisten tulosalueella olevaan Kivunarvioinnin ja -hoidon yhtenäinen toimintamalli hankkeeseen liittyvän osatutkimuksen kehittämistyön prosessia ja tuloksia. Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tavoitteena oli tuottaa tietoa potilaan kivunarvioinnin ja -hoidon yhtenäisen toimintamallin kehittämiseksi. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää hoitajien kokemuksia potilaan kivunarvioinnista ja -hoitamisesta sekä tuottaa tietoa hoitajille potilaan kivunarvioinnin ja -hoitamisen kehittämiseksi. Analysoidun aineiston pohjalta asiaa ideoitiin yhteisöllisillä ideointimenetelmillä.

Tärkeimmiksi kehitettäviksi asioiksi kivunarvioinnissa ja -hoidossa nousivat koulutuksen järjestäminen sekä yhteistyön kehittäminen. Hoitajien suhtautuminen ja sitoutuminen kivunarviointiin ja -hoitoon kehittyvät koulutuksen avulla. Koulutuksella pystytään parantamaan hoitajien tietoja kivunarvioinnissa ja -hoidossa.

Opinnäytetyössä raportoituja tutkimustuloksia ja kehittämisehdotuksia on jo hyödynnetty hoitohenkilökunnan koulutuksen suunnittelussa ja jatkossa niitä voidaan hyödyntää potilaan kivunarvioinnin ja -hoidon parantamisessa.