Sisältöä ei voida näyttää
Chat-sisältöä ei voida näyttää evästeasetusten vuoksi. Nähdäksesi sisällön sinun tulee sallia evästeasetuksista seuraavat: Chat-palveluiden evästeet.
EvästeasetuksetKieli: | fin |
---|---|
Julkaisija: | Helsinki : Suomalainen lääkäriseura Duodecim 1885- |
Asiasanat: | |
Tallennettuna: |
|
Kynnen alla on mikrobeja Suomen väkiluvun verran, sormuksen alla Euroopan väkiluvun verran. Jos terveydenhuollon henkilöstö ei huolehdi käsihygieniasta, mikrobit siirtyvät käsien kautta hoidettaviin asiakkaisiin. Tietoisuus hyvästä käsihygieniasta ja aseptiikasta on hyvää, mutta aina se ei kuitenkaan toteudu hoitoympäristöissä. Aseptiikan perusasia on hyvä käsihygienia, lisäksi se on infektioiden ehkäisemisen ja laadukkaan hoitotyön kulmakivi. On tärkeä muistaa, että aseptinen työskentely on tärkeää myös kodinomaisissa hoitopaikoissa ja esimerkiksi neuvoloissa, ei pelkästään sairaaloissa, missä hygieniasääntöjä noudatetaan tiukemmin. Jokaisella hoitajalla täytyy olla aseptinen omatunto. Ei riitä, että toimii oikein vain muiden nähden. Hyvin toteutetulla hoitajan käsihygienialla on suuri merkitys muun muassa lapsiasiakkaiden terveyden edistämisessä. Terveydenhuollon henkilökunnan hyvä käsihygienia vaikuttaa laajasti itse hoitajaan, asiakkaaseen perheineen sekä työnantajiin ja tätä kautta koko yhteiskuntaan. Hyvällä käsihygienialla torjutaan infektioita ja niiden leviämistä, jolloin kustannukset vähenevät esimerkiksi sairauspoissaolojen vähenemisellä. Asiakkaan ja hänen perheensä kokema hyöty ja hyvinvointi lisääntyvät, koska infektioiden leviäminen vähenee. Asiakkaille hoitajan oikeaoppinen toiminta käsihygieniassa lisää myös luottamusta ja arvostusta hänen ammattitaitoonsa.
Kasvatuskulttuuri on viimeisten sukupolvien aikana muuttunut paljon. Osa vanhemmista on omaksunut luonnostaan uudet kasvatuskäytänteet, osa toteuttaa aiemmin opittua, joka ei ole aina lapsen edun mukaista. Tutkimuksissa on todettu, että vanhempien kasvatuskäytännöt vaikuttavat lapsen myöhempään hyvinvointiin. Terveydenhoitajan työhön kuuluu perheiden hyvinvoinnin edistämisen lisäksi kasvatusneuvonta. Tämä edellyttää ymmärrystä kasvatuspsykologiasta, jota ei kuitenkaan sisälly terveydenhoitajakoulutukseen.
Kouluterveydenhuollon avulla voidaan tavoittaa kasvavat lapset ja nuoret säännöllisesti ja yksilöllisesti kattavammin kuin millään muulla terveydenhuollon alueella. Kouluterveydenhuollossa työskentelevät terveydenhoitajat ovat tärkeässä roolissa oppilaiden ja perheiden tuen tarpeiden varhaisessa tunnistamisessa. Riittävä tuen tarjoaminen tuen tarpeessa oleville oppilaille ja perheille vaikuttaa olevan osin riittämätöntä ja osa terveydenhoitajista kokee, että heillä ei ole siihen riittävästi menetelmiä, osaamista tai resursseja. Varhainen tunnistaminen ja oikea-aikaisen tuen antaminen vaativatkin ammattilaiselta moniammatillisen työskentelytavan hallitsemista sekä palvelujärjestelmän tuntemista. Kuinka tuen tarpeessa olevat oppilaat ja perheet tunnistetaan ja millä tavoin kouluterveydenhoitajan auttamismenetelmiä voitaisiin kehittää?
Artikkelissa tuodaan esille opinnäytetyönä tehdyn tutkimuksen päätulokset Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kokemuksista parisuhteen tukemisesta neuvolassa. Neuvolan työntekijät voivat hyödyntää tuloksia kehittäessään toimintaansa ja terveydenhoitajakoulutus kehittäessään opintoja. Tuloksista käy ilmi, että parisuhteen tukeminen neuvolassa on toivottua vähäisempää. Terveydenhoitajan velvollisuus on tukea vanhempien parisuhdetta ja ohjata tarpeen mukaan esimerkiksi pariterapiaan. Parisuhdekäynneillä voisi ennalta ehkäistä parisuhteen haasteita. Tutkimuskysely lähetettiin Oulun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille. Kyselyyn vastasi 200 opiskelijaa, joilla oli kokemusta neuvolapalveluista.
Kouluterveydenhoitajan rooli on tukea ja seurata nuorten kasvua ja kehitystä sekä tarjota heille näyttöön perustuvaa tietoa oman terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Kouluterveydenhuollon palveluiden tulisikin olla matalan kynnyksen palveluita, jotta nuoret pystyvät keskustelemaan oireistaan ja ongelmistaan. Viime vuosien kouluterveyskyselyistä selviää, että nuorten käynnit kouluterveydenhoitajalla ovat lisääntyneet. Erityisesti kouluterveyskyselystä nousee huoli nuorten jaksamisesta ja elintavoista. Nuoriin kohdennettu ennaltaehkäisevä toiminta on tärkeää, sillä tottumukset ja tavat eivät ole vielä vakiintuneet ja niihin on mahdollista vaikuttaa. Nuoret toivovat rinnalleen välittäviä aikuisia, jotka kuuntelevat, ovat empaattisia ja hyväksyvät nuoret yksilöinä. Artikkeli pohjautuu opinnäytetyöhön, jossa selvitettiin yläkoululaisten kokemuksia kouluterveydenhoitajalta saamastaan tuesta. Nuoret kaipasivat lisää tukea erityisesti nukkumiseen ja jaksamiseen, ravitsemukseen sekä liikuntaan ja painonhallintaan liittyen. Nuoret toivat esiin toiveen päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle muulloinkin kuin tiettynä ajankohtana. Tietoa nuorten kokemuksista kouluterveydenhuollosta on vähän, eikä aiheesta löydy paljoa näyttöön perustuvaa tietoa Suomesta tai kansainvälisesti. Tämän vuoksi olisikin tärkeää, että kouluterveydenhuollon palveluiden käyttäjien kokemuksia tutkimalla saataisiin tuoretta ja ajankohtaista tietoa palvelujen kehittämistä varten.
Kouluterveydenhuollossa tuetaan kouluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä koko kouluyhteisön hyvinvointia. Myös huoltajien kasvatustyön tukeminen on tärkeässä roolissa. Koululaisten suurimpia terveysongelmia ovat jo pitkään olleet erilaiset mielenterveysongelmat. Keskeisimpinä ovat käytöshäiriöt, tarkkaavaisuuden ongelmat ja aggressiivisuus. Koulussa terveydenhoitaja toimii terveyden edistämisen asiantuntijana. Kouluterveydenhoitaja tekee yhteistyötä koulun muun henkilöstön kanssa, toimii lääkärin työparina sekä asiantuntijana moniammatillisissa työryhmissä. Lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä tuen tarpeet ovat lisääntyneen poikkeusaikana tavallista enemmän. Siksi olisi tärkeää, että palveluita on helposti saatavilla. Koronaepidemian alussa kouluterveydenhoitajia siirrettiin eri kunnissa toisiin tehtäviin. Työpaikan muutokset ja asiakasmäärän laskut vaikuttavat suuresti terveydenhoitajan työhön sekä työnkuvaan.
Artikkelin tarkoituksena on lisätä terveydenhoitajaopiskelijoiden ja terveydenhoitajien tietoisuutta siitä, kuinka he voivat hyödyntää tulevassa tai nykyisessä työssään olemassa olevia sosiaalisen median palveluja. Artikkelissa kerrotaan, mitä sosiaalisen median palveluita on, millaiseen käyttöön ne olisivat soveltuvia ja mitä sosiaalisen median palveluita nuoret käyttävät nykyään. Artikkelissa kerrotaan myös sosiaalisen median käyttöön liittyvistä haasteista ja mahdollisuuksista kääntää haasteet voitoksi. Artikkelin tietoperusta pohjautuu aikaisempaan tutkimustietoon sekä aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen ja internet-lähteisiin. Artikkelia varten haastateltiin myös kahta kouluterveydenhoitajaa, jotka ovat hyödyntäneet sosiaalista mediaa työssään positiivisin tuloksin. Artikkeli antaa lukijalle tietoa mahdollisuuksista hyödyntää eri sosiaalisten median palveluita työssä. Sosiaalisen median palvelujen kautta ammattilaiset ovat helposti nuorten saatavilla ja kynnys avun hakemiseen voi madaltua. Valmistuville terveydenhoitajille sosiaalisen median käyttö on ollut osa arkea jo pitkään, joten heidän on helppo ottaa sosiaalinen media osaksi työtään.
Artikkeli käsittelee digipelaamista ja terveydenhoitajan roolia pelikasvattajana. Artikkelia varten koulu- ja opiskeluterveydenhoitajilta kysyttiin heidän kokemuksiaan omasta pelikasvatusosaamisestaan ja näkökulmia pelikasvatusosaamisen kehittämiseksi. Kyselyyn saatiin yhteensä neljä vastausta. Vastausten perusteella selvisi, että pelikasvatukseen liittyvä koulutus on jäänyt vähäiseksi. Olisi tärkeää, että terveydenhoitajilla olisi riittävät tieto- ja ohjaustaidot pelikasvatukseen liittyen. Ajantasaista ja riittävää tietopohjaa voitaisiin edistää ja ylläpitää jatkuvalla ja päivittyvällä koulutuksella. Koulutuksiin olisi hyvä sisällyttää pelaamisen hyvät ja huonot puolet, ongelmapelaamisen tunnusmerkit sekä keinoja puheeksi ottoon ja motivoivaan haastatteluun. Pelaamiskäyttäytymisen arvioinnin tueksi voitaisiin kehittää työkalu, jonka avulla nuori voisi itse arvioida omaa pelaamistaan.
Kotikäynnit ovat aina kuuluneet osana terveydenhoitajan työhön ollen koko terveydenhoitajatyölle pohjan antava, loistava ja luonteva työmenetelmä. Niiden avulla voidaan tehokkaasti ennaltaehkäistä ongelmia tai puuttua mahdollisiin ongelmiin ajoissa. Kotikäynnit ovat asiakaslähtöinen, luottamusta kasvattava sekä nykyhetkeen ja tulevaisuuteen vahvasti vaikutuksensa antava menetelmä. Perheiden kotiolot ovat oivallinen ympäristö havainnoida niin perheiden hyvinvointia kuin pahoinvointiakin. Kotikäynnillä perheet uskaltavat ottaa puheeksi vaikeitakin asioita vastaanottokäyntiä helpommin. Vuosikymmenten aikana terveydenhoitajien työnkuva on muuttunut ja laajentunut entisestään. Muutos johtuu asiakaskunnan erilaisten ongelmien huomattavasta lisääntymisestä. Resursseja ei ole lisätty, vaan päinvastoin vähennetty entisestään. Myös kotikäyntejä on vuosien kuluessa vähennetty kaikkien asiakasryhmien osalta. Artikkelissa kuvatun tutkimuksen tarkoitus oli selvittää ja kuvata vuosien saatossa kotikäynneissä tapahtuneita muutoksia ja niistä saatavia hyötyjä terveydenhoitajien kokemana. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää terveydenhoitajien työssä, työn kehittämisessä ja heidän koulutuksessaan. Tulosten perusteella voidaan tarjota tutkimustietoa kotikäyntityön koetuista hyödyistä ja kehityksestä äitiys- ja neuvolatyön resursseista päättäville. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua haastattelemalla kolmea eri uransa vaiheessa olevaa terveydenhoitajaa. Tulokset analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Terveydenhoitajien työssä jaksamista ja hyvinvointia tulisi tukea nykyistä paremmin. Hoitajien työssä jaksamisesta on puhuttu pitkään, mutta Kiinan Wuhanista 2019 alkanut koronapandemia on aiheuttanut entisestään haasteita terveydenhoitajien jaksamiseen. Terveydenhoitajia on jouduttu siirtämään täysin erilaisiin työtehtäviin, mikä on osaltaan kuormittanut työntekijöitä ja heidän jaksamistaan. Esimiestyöllä on todettu olevan myös selviä vaikutuksia työntekijöiden hyvinvointiin. Terveydenhoitajien työhyvinvoinnin heikkeneminen on todellinen vaara työssä jaksamiselle ja sitä tulisikin turvata riittävillä toimenpiteillä ja tukitoimilla. Riittävillä toimenpiteillä ja tukitoimilla varmistetaan hoitohenkilökunnan työssä jaksaminen myös tulevaisuudessa.
Sosiaali- ja terveysalan uudistus toteutuu vuoden 2023 alussa. Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa perustason palveluja ja siirtää painopistettä ennaltaehkäisevään työhön. Uudistukseen sisältyvän Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteena on turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille suomalaisille, parantaa palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta, kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti sosiaali- ja terveyspalveluihin, vastata ikääntymisen ja syntyvyyden laskun aiheuttamiin haasteisiin sekä hillitä kustannusten kasvua. Tulevaisuuden sote-keskuksista asiakas tulee saamaan kaikki tarvitsemansa palvelut yhdestä paikasta. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus luo haasteita tulevaisuuden terveydenhoitajatyöhön, jossa korostuvat erityisesti palvelujen laatu, moniammatillinen yhteistyö, ennaltaehkäisevä terveyden edistäminen sekä asiakaslähtöisyys.
Terveydenhuoltolain mukaisesti terveydenhuollon toiminnan tulee perustua näyttöön. Näyttöön perustuvan toiminnan tarkoituksena on asiakkaan mahdollisimman hyvä hoito. Hoitopäätösten tukena on käytettävä parasta ajantasaista tutkimustietoa tai muuta mahdollisimman luotettavaa tietoa. Käytännössä esimerkiksi työterveyshuollossa näyttöön perustuvien tiedonlähteiden käyttö voi olla arjessa haastavaa. Yhtenä tekijänä työterveyshuollossa on ilmaistu, ettei aikaa hakea näyttöön perustuvaa tietoa ole riittävästi. Tämä artikkeli perustuu kehittämistehtävään, jonka tarkoituksena oli vastata tarpeeseen saada koostettu kokonaisuus työterveyshoitajan tieteellisen tiedon lähteistä. Tuloksena saatiin työterveyshoitajille suunnattu koostemateriaali sähköisessä muodossa. Koosteen tavoitteena oli olla helppokäyttöinen ja tiivis tietopaketti. Tarkoituksena oli, että tietokoostetta on helppo käyttää työterveyshuollon päivittäisessä käytännön työssä, kun haetaan tieteellistä tietoa. Työterveyshoitajien tieteellisen tiedon lähteistä muodostettua koostelehtistä voidaan hyödyntää terveydenhoitajien opetuksessa ja opiskelussa sekä käytännössä työterveyshoitajien ja muiden työterveyshuollossa työskentelevien työssä. Lopullisena hyödynsaajana ovat työterveyshuollon asiakkaat paremman hoidon laadun muodossa.
Vaikuttavuus-käsite on ollut esillä työterveyshuollossa erityisesti viimeisen vuosikymmenen aikana. Suomessa työterveyshuollon vaikuttavuus ja sen lisääminen nostettiin yhdeksi kehityskohteeksi sosiaali- ja terveysministeriön raportissa 2011. Vaikuttavuus on kuitenkin käsitteenä abstrakti ja vaikuttavuuden lisääminen esimerkiksi työterveyshoitajan käytännön työssä voi tuntua haastavalle. Yleisesti terveydenhuollossa vaikuttavuus nähdään intervention tai palvelun tuottamana terveysvaikutuksena tai hyötynä asiakkaalle. Vaikutuksia voidaan arvioida joko prosessien tai lopputuloksen tai molempien näkökulmasta. Lisäksi vaikuttavuuden arviointia voidaan tehdä joko palvelun tuottajan tai asiakkaannäkökulmasta. Työterveyshoitaja toimii yhteistyössä muiden työterveyshuollon asiantuntijoiden sekä työnantajapuolen kanssa työntekijöiden terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ja työstä aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Työterveyshoitaja voi edistää oman työnsä vaikuttavuutta ylläpitämällä omaa osaamistaan ja kehittämällä toimintaansa hyväksi todettujen käytäntöjen ja näyttöön perustuvan tiedon pohjalta. Työterveyshoitajan tulee perehtyä asiakasyritystensä toimintaan ja tarpeisiin. Työterveystoiminnan tavoitteet valitaan huolella tarpeita vastaaviksi ja niiden sisältö sovitaan yhdessä asiakasyrityksen kanssa mahdollisimman konkreettisesti. Tavoitteiden saavuttamista seurataan sovitusti ja toimintaa arvioidaan. Toiminta on ollut sitä vaikuttavampaa, mitä lähemmäksi asetettuja tavoitteita on päästy.
Suomessa lasten ja nuorten terveydentila on keskimääräisesti hyvä. Kuitenkin vuosikymmenten ajan lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus on vähentynyt ja fyysinen passiivisuus lisääntynyt, mikä on johtanut lasten ja nuorten ylipainon lisääntymiseen. Nykyaikana digilaitteet kuuluvat suurimman osan nuorten ja lasten elämään. Vaikka digilaiteet voidaan nähdä hyödyllisenä harrastuksena tai sosiaalisen suhteiden ylläpitäjänä, on niiden varjopuolena ongelmaksi kasvaneen käytön tuomat haitat. Kouluterveydenhoitajilla on keskeinen rooli lasten ja nuorten terveydenedistämisessä. Heillä tulisikin olla käytössä vaikuttavia ohjausmenetelmiä, joilla puuttua aktiivisuuden lisäämiseen, pelaamisen hillitsemiseen ja tukemaan terveyttä edistäviin valintoihin. Lasten ja nuorten ohjaamisessa on tärkeää, että he kokevat tulleensa nähdyiksi, kuulluiksi ja ymmärretyiksi. Interventioissa onkin hyvä hyödyntää avointen kysymysten käyttöä, puheen reflektointia ja muutosvaihemallin vahvistamista tai sen tukemista. Prosessinomainen interventio on tehokkain tapa auttaa muutoksen tekijää. Tuen saanti, kannustaminen oman käyttäytymisen seurataan, tavoitteiden asettaminen sekä palautteen saanti auttavat lasta ja nuorta motivoitumaan muutokseen. Koska digimaailma on läsnä myös tulevaisuudessa, voitaisiin sitä hyödyntää enemmän lasten ja nuorten elintapaohjauksessa.
Sisältöä ei voida näyttää
Chat-sisältöä ei voida näyttää evästeasetusten vuoksi. Nähdäksesi sisällön sinun tulee sallia evästeasetuksista seuraavat: Chat-palveluiden evästeet.
Evästeasetukset