Sisältöä ei voida näyttää
Chat-sisältöä ei voida näyttää evästeasetusten vuoksi. Nähdäksesi sisällön sinun tulee sallia evästeasetuksista seuraavat: Chat-palveluiden evästeet.
EvästeasetuksetLeikkauksessa olleista potilaista 80 % kokee leikkauksen jälkeistä kipua kipulääkityksestä huolimatta. Hoitajien tehtävänä on pyrkiä helpottamaan potilaiden kipua. Hoitajat arvioivat kivun voimakkuutta potilaan käyttäytymisen perusteella ja erilaisia kivun arvioinnin menetelmiä käyttäen. Hoitaessaan kivuliasta potilasta hoitajat kokevat erilaisia tunteita. Hoitajien kokemiin tunteisiin on yhteydessä kivun hoidon onnistuneisuus, sillä onnistuneen kivun hoidon seurauksena hoitajat kokevat tyytyväisyyttä, kun taas hoidon epäonnistuessa koetaan turhautumista ja voimattomuutta. Kivun hoidon epäonnistumiseen ovat yhteydessä useat tekijät, kuten resurssien puute, hoitajan koulutuksen tai työkokemuksen riittämättömyys sekä rajallinen yhteistyö eri toimijoiden välillä. Edellämainitut seikat vaikuttavat osaltaan haitallisesti hoitajan työhyvinvointiin. Työhyvinvointi sisältää työntekijän henkilökohtaisen kokemuksen työstään ja se vaikuttaa työntekijän työssä jaksamiseen. Hoitajien työhyvinvointia voidaan tukea keskustelun mahdollisuuden ja tunteiden vapaan ilmaisun avulla.
Kotona asuminen mahdollisimman pitkään on noussut viime aikoina keskeiseksi yhteiskuntapoliittiseksi tavoitteeksi. Tämä tarkoittaa sitä, että yhä huonokuntoisempia vanhuksia asuu kotona. Myös ikääntyvien mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat kotisairaanhoidossa kasvava ilmiö. Hoitoalan kuormittavuus ja sen vaikutus alan vetovoimaisuuteen on ollut myös paljon esillä mediassa viime aikoina. Opinnäytetyönä tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin, minkälaisia väkivaltatilanteita kotisairaanhoidon henkilökunta kohtaa työssään ja miten henkilökuntaa on koulutettu opintojen aikana ja työpaikoilla väkivaltatilanteina varten. Lisäksi tutkittiin väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisyä ja käsittelyä jälkikäteen. Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että suurin osa kotisairaanhoidon henkilökunnasta kokee henkistä väkivaltaa, nimittelyä ja uhkailua useammin kuin kerran kuukaudessa. Fyysistä väkivaltaa esiintyi muutaman kerran vuodessa. Useat työntekijät kokivat ahdistusta tai uupuneisuutta tilanteiden takia. Työpaikoilla ennaltaehkäistiin uhkaavien tilanteiden syntyä hyvällä raportoinnilla, kotikäyntien toteuttamisella yhdessä työparin tai vartijan kanssa sekä toimintaohjeilla uhkaavia tilanteita varten. Jälkikäteen väkivalta- ja uhkatilanteiden käsittelyyn käytettiin pääasiassa jälkipuintia työyhteisössä. Käytännöt väkivalta- ja uhkatilanteiden ennaltaehkäisyyn sekä koulutus väkivaltatilanteita varten vaihteli eri työyksiköissä.
Ammattitaitoisen hoitohenkilöstön väheneminen vaikuttaa hoidon saavutettavuuteen, tasoon ja tuloksiin. Se on myös organisaatioille kallista. Tulevaisuudessa sairaanhoitajien alalta lähteminen näyttäisi kiihtyvän, ellei asialle tehdä mitään. Työtyytyväisyyden on todettu vaikuttavan sairaanhoitajien alalla pysymiseen. Aineistona blogitekstissä on käytetty kansallisia sekä kansainvälisiä artikkeleita sekä julkaisuja. Lisäksi aineistona käytettiin blogitekstin perustana olevan opinnäytetyön tuloksia. Blogitekstillä on tarkoituksena herättää huomiota meihin kaikkiin vaikuttavaan ilmiöön.
Artikkelissa kuvataan sairaanhoitajan vastaanottotoiminnan -erikoistumiskoulutuksen ensimmäisen toteutuksen vuosina 2018–2019 suorittaneiden opiskelijoiden (N=92) itsearviointia omasta osaamisestaan koulutuksen alussa ja lopussa. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa opiskelijoiden osaamisen kehittymisestä, jotta erikoistumiskoulutusta voidaan edelleen kehittää. Opiskelijoita pyydettiin itsearvioimaan omaa osaamistaan kliinisen osaamisen, ohjausosaamisen ja näyttöön perustuvan kehittämisosaamisen alueilla. Opiskelijoiden asiantuntijuus kehittyi sairaanhoitajan vastaanottotoiminnan -erikoistumiskoulutuksessa kaikilla arvioitavilla osa-alueilla. Vastaajat arvioivat kliinisen osaamisen vahvimmaksi osa-alueekseen koulutuksen alkaessa. Kliinisen osaamisen osa-alueella suurinta kehittymistä tapahtui osaamisessa analysoida ja arvioida eri hoitovaihtoehtoja tutkimustulosten ja olemassa olevan näytön perusteella. Lisäksi osaamisen vahvistui erityisesti asiakkaan systemaattisessa tutkimisessa sekä siihen liittyvien johtopäätösten tekemisessä. Ohjausosaamisessa kehittymistä tapahtui erityisesti näyttöön perustuvan asiakaslähtöisen ohjausprosessin suunnitteluosaamisessa sekä osaamisessa tuottaa näyttöön perustuvaa ohjausmateriaalia erilaisia digitaalisia välineitä hyödyntäen. Opiskelijat kokivat näyttöön perustuvan kehittämisosaamisen heikoimmaksi osa-alueekseen koulutuksen alussa. Näyttöön perustuva kehittämisosaaminen vahvistui koulutuksen aikana eri osaamisalueista kokonaisuutena eniten. Myös tieteellisen tiedon käytön osaaminen kehittyi koulutuksen aikana jokaisella osa-alueella. Suurin muutos tapahtui tieteellisten tietokantojen ja artikkeleiden käytössä.
Sydän- ja verisuonitaudit ovat yksi yleisimmistä kansantaudeista. Ne aiheuttavat potilaalle sydämen tai verenkierron heikkenemistä sekä erilaisia toiminnallisia häiriöitä. Tämän potilasryhmän hoitoa toteutetaan erilaisten menetelmien avulla. Omahoitoa tuetaan elintapaohjauksen avulla, ja lisäksi voidaan käyttää lääkehoitoa. Tarvittaessa tehdään avokirurginen leikkaus tai toimenpide suonensisäisen eli endovaskulaarisella menetelmällä. Näiden yhdistelmää kutsutaan hybriditoimenpiteeksi. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen uuteen Tulevaisuuden sairaalaan avataan ensimmäinen verisuonikirurgian hybridileikkaussali, jolloin perioperatiivinen leikkaussairaanhoitaja tarvitsee aikaisempaa laaja-alaisempaa osaamista turvallisesta säteilyn käytöstä, varjoaineista, erilaisista välineistöistä sekä toimenpiteissä käytettävistä laitteista. Artikkelin perustana olevassa opinnäytetyössä selvitettiin, minkälaiseksi perioperatiiviset leikkaussairaanhoitajat kokevat oman osaamisensa hybridihoitotyön eri osa-alueilla. Tutkimustulosten perusteella tuotettiin perehdyttämissuunnitelma hybridihoitotyön osaamisen syventämiseen ja ammatillisen osaamisen kehittämiseen. Perehdyttämissuunnitelma sisältää kattavasti kaikki hybridihoitotyön osa-alueet ja sitä voidaan käyttää käytännön arjen työvälineenä leikkausosastolla.
Rintasyöpää sairastavan yksilöllinen hoitopolku vaatii moniammatillista yhteistyötä eri käyttöympäristöissä, kuten patologian laboratoriossa, sädehoidossa, leikkaussalissa ja kemoterapiassa. Syöpää sairastavat kokevat, ettei terveydenhuollon ammattilaisilla ole tarpeeksi tietotaitoa asian suhteen. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna perus- ja täydennyskoulutukselle sekä jatkuvalle oppimiselle onkin tarvetta. Potilaan hoitopolun täyttämättömät tarpeet vaikuttavat potilaiden selviytymiseen ja tyytyväisyyteen, joten tätä olisi syytä parantaa. EBreast2-hankkeen päätavoitteena onkin toteuttaa moniammatillinen verkkokoulutus rintasyövän hoidossa työskenteleville terveydenhuollon ammattilaisille ja opiskelijoille.
Uudistuva yhteiskunta ja työelämä luovat paineita ammatilliselle opetukselle, jonka tehtävänä on valmistaa ammattilaisia ja osaajia tulevaisuuteen. Tieteen ja teknologian kehitys vaikuttavat kaikkeen työelämään ja siten tämän kehityksen tulee olla keskeinen osa jo nykyistä koulutusta ja opetusta. Kansallisen Digivisio 2030 strategian mukaan tulevaisuuden koulutus huomioi muuttuvan maailman tarpeet, korkeakoulutuksen taso nousee ja suomalaisten työllistyminen paranee. Tässä artikkelissa kuvataan sairaanhoitajakoulutuksen kehittämistä ja visioidaan uutta työssäoppimisen ja hybridioppimisen pedagogista mallia.
Sairaanhoitajien jatkuva osaamisen kehittyminen on välttämätöntä nykyisessä jatkuvasti muuttuvassa terveydenhuollon toimintaympäristössä. Siinä esihenkilöillä ja johtamisella on tunnistettu olevan merkittävä rooli. Tämän julkaisun tarkoituksena on kuvata aiempaan kirjallisuuteen perustuen, miten sairaanhoitajien osaamisen kehittymistä voidaan tukea työuran eri vaiheissa. Tulosten mukaan jatkuva osaamisen kehittyminen sairaanhoitajilla tulisi toteuttaa siten, että se helpottaisi opiskelijoiden ja vastavalmistuvien sairaanhoitajien siirtymistä työelämään sekä mahdollistaa myös pidempään työskennelleiden jatkuvan systemaattisen osaamisen kehittymisen. Esihenkilöillä on keskeinen rooli sairaanhoitajien ammatillisen kasvun mahdollistajana ja he voivat omalla käyttäytymisellä, toiminnalla ja johtamistaidoilla sekä edistää että estää osaamisen kehittymisen toteutumista.
Suomessa ammattikorkeakouluilla on autonomia opetuksen suunnittelussa. Sairaanhoitajan koulutuksen ammatillisen osaamisen tulevaisuus -hankkeen ja Suomen ammattikorkeakoulujen terveysalan koulutuksen verkoston 2017‒2019 mukaan on tarpeellista kehittää valtakunnallisesti yhtenevää sairaanhoitajan osaamisen arviointia. Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) rahoittama Sairaanhoitajan ammatillisen osaamisen arvioinnin kehittämisen -hanke (yleSHarviointi) alkoi keväällä 2018 ja päättyy vuoden 2020 lopussa. Hankkeessa tuotetaan valtakunnallisia sairaanhoitajan osaamisen arvioinnin sisältöjä ja menetelmiä Suomeen. Yksi osa arvioinnin kehittämisestä on tuottaa sairaanhoitajan osaamisen (180 op) valtakunnallinen koe, jonka kehittämistyö jakaantuu kahteen pilottiin.
Painehaavaumat ovat hyvin yleisiä ollen kipeitä, aiheuttaen infektioita ja lisäten potilaan kuolemanriskiä. Lisäksi ne lisäävät hoitohenkilökunnan työtaakkaa ja ennen kaikkea aiheuttavat huomattavia kustannuksia terveydenhuollolle. Painehaavaumien ennaltaehkäisy on taloudellinen vaihtoehto hoitoon verrattuna. Sairaanhoitajien tietoisuus painehaavoista ja heidän painehaavaumien ehkäisyosaaminen onkin merkittävässä roolissa niin potilaan hyvinvoinnin kuin yhteiskunnallisten kustannusten näkökulmasta. Näin ollen painehaavaosaaminen tuli varmistaa jo opiskelujen aikana. Hoitotyön tutkimussäätiön hoitosuositukseen pohjautuvan opinnäytetyön tuotoksena syntyi monipuolinen, helppokäyttöinen, ulkoasultaan selkeä, oppimista tukeva ja osaamista arvioiva tietovisa nimeltään Estä painehaava! Tietovisa on tehty Moodle-alustalle, jota Oulun ammattikorkeakoulussa käytetään pääasiallisena oppimisportaalina. Tietovisan avulla opiskelija voi mitata painehaavaosaamistaan sekä syventää sitä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä laadukas tietovisa painehaavaumien ennaltaehkäisystä, joka tukisi niin asian oppimista kuin sen osaamisen arviointia. Pitkän aikavälin tavoitteena oli lisätä tietoutta ja osaamista painehaavaumien ennaltaehkäisystä niin, että se kantautuu opiskelijoiden mukana työelämään ja käytäntöön.
Nuoret hoitajat eivät koe jaksavansa hoitotyössä ja harkitsevat alalta lähtemistä. Esimiestyöhön on kehitettävä keinoja nuorten hoitajien työhyvinvoinnin edistämiseen. Tämä artikkeli pohjautuu tutkimuksellisena kehittämistyönä tehtyyn YAMK-opinnäytetyöhön. Artikkelissa kuvataan nuorten vastavalmistuneiden sairaanhoitajien työelämään siirtymävaiheen työhyvinvoinnin edistämistä. Tulosten mukaan nuoret hoitajat saavat tukea työhyvinvointiin, mutta kaipaavat kuitenkin tukea vielä enemmän. Kokemus työhyvinvoinnin edistämisestä koostuu asiantuntijuuden kehittymisen tukemisesta, työhyvinvointia edistävästä työyhteisöstä, työhyvinvointia edistävästä esimiestyöstä ja työhyvinvointia edistävästä organisaatiosta. Tutkimustulosten pohjalta yhteiskehitettiin toimintamalli esimiesten kanssa. Toimintamalli sisältää työhyvinvoinnin edistämisen keinoja esimiestyön tueksi. Toimintamallin avulla on mahdollisuus vaikuttaa nuorten hoitajien työhyvinvointiin.
Sisältöä ei voida näyttää
Chat-sisältöä ei voida näyttää evästeasetusten vuoksi. Nähdäksesi sisällön sinun tulee sallia evästeasetuksista seuraavat: Chat-palveluiden evästeet.
Evästeasetukset