Sisältöä ei voida näyttää
Chat-sisältöä ei voida näyttää evästeasetusten vuoksi. Nähdäksesi sisällön sinun tulee sallia evästeasetuksista seuraavat: Chat-palveluiden evästeet.
EvästeasetuksetThis article explains the realisation and impact of tutoring on learning through a new kind of on-the-job learning method in workshops led by professional musicians. The research is a qualitative case study involving 62 upper secondary Finnish vocational music students who participated in 11 workshops. The research data consist of (a) workshop plans and personal learning goals written by the students before the workshops and (b) reflective essays about experiences after the workshops. The data were analysed using theory-oriented content analyses. In the workshop, the guidance-oriented interaction promoting learning starts at the beginning of the workshop with cooperative planning. The interaction between the students and the professional musician influenced the nature of the guidance – the professional musician was more like a colleague rather than a teacher. The students expressed that they had been able to influence the workshop goals in different phases and, thus, their professional competence had increased significantly. In vocational institutes, it is important to observe different ways of realising on-the-job learning and to develop new models of action, like the workshop method, to promote the development of students' skills and competence.
Kansainvälisyys on läsnä koulutuksessa monin tavoin. Erilaiset liikkuvuudet sekä kehittämishankkeet kansainvälisten kumppaneiden kesken ovat jo arkipäivää sekä toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa että korkeakouluissa. Toisaalta Suomi on monikulttuurinen maa, mikä näkyy myös oppilaitoksissa. Edelliset asettavat vaatimuksia opettajan osaamiselle. Osaava opettaja toimii kansainvälisissä verkostoissa ja ohjaa kulttuurisilta taustoiltaan erilaisia opiskelijoita. Opettajakorkeakoulun kaksi käsikirjoitettua miniluentoa käsittelevät edellä kuvattuja asioita ja antavat perustietoa opettajien kansainvälisyys- ja monikulttuurisuusosaamisen kehittämiseksi.
Oppimiseen liittyvässä keskustelussa sivutaan usein motivaatiota – toinen opiskelija on hurjan oppiva ja motivoitunut, toista ei voisi vähempää kiinnostaa. Opettajan pitäisi osata opettaa ja ohjata molempia niin, että motivaatio kasvaisi, ei kuihtuisi. Mutta miten? Ihmisen psykologisten perustarpeiden tyydyttyminen on ratkaisevaa. Opettajan on suunniteltava oppimisympäristöt tukemaan opiskelijan autonomian sekä yhteenkuuluvuuden ja kyvykkyyden kehittymistä. Blogikirjoituksessa tehdään tiivis yhteenveto käytännön toimista, joilla opettaja voi tukea opiskelijoidensa motivaation kasvua.
Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä korkeakouluilla on merkittävä itsemääräämisoikeus opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Lainsäädäntö määrittelee lähinnä opintojen rakenteen, laajuuden sekä tutkintojen tason kansallisen viitekehyksen mukaan (tasot 6–8). Tutkintokoulutusten opetussuunnitelmia on uudistettava aika-ajoin, tyypillisesti työelämän osaamisvaatimuksiin nivoutuen. Kuvaan kolmiosaisessa blogikirjoitussarjassa opetussuunnitelmien uudistamisen kolmivaiheisen toteutusmallin ja käsittelen esimerkkien kautta mallin hyödyntämistä tutkintokoulutuksen opetussuunnitelmauudistuksessa.
Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä korkeakouluilla on merkittävä itsemääräämisoikeus opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Lainsäädäntö määrittelee lähinnä opintojen rakenteen, laajuuden sekä tutkintojen tason kansallisen viitekehyksen mukaan (tasot 6–8). Tutkintokoulutusten opetussuunnitelmia on uudistettava aika-ajoin, tyypillisesti työelämän osaamisvaatimuksiin nivoutuen. Kuvaan kolmiosaisessa blogikirjoitussarjassa opetussuunnitelmien uudistamisen kolmivaiheisen toteutusmallin ja käsittelen esimerkkien kautta mallin hyödyntämistä tutkintokoulutuksen opetussuunnitelmauudistuksessa.
Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä korkeakouluilla on merkittävä itsemääräämisoikeus opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Lainsäädäntö määrittelee lähinnä opintojen rakenteen, laajuuden sekä tutkintojen tason kansallisen viitekehyksen mukaan (tasot 6–8). Tutkintokoulutusten opetussuunnitelmia on uudistettava aika-ajoin, tyypillisesti työelämän osaamisvaatimuksiin nivoutuen. Kuvaan kolmiosaisessa blogikirjoitussarjassa opetussuunnitelmien uudistamisen kolmivaiheisen toteutusmallin ja käsittelen esimerkkien kautta mallin hyödyntämistä tutkintokoulutuksen opetussuunnitelmauudistuksessa.
Competence-based education (CBE) is an international educational trend and a core issue in developing Finnish vocational upper secondary and higher education. The theory and practice of the competence-based approach should preferably be included in vocational teacher studies. Yet, there are still relatively few organisations implementing competence-based vocational teacher education in Finland. This article examines the realisation of competence-based vocational teacher education. The small-scale mixed-method case study explains the student teachers’ conceptions of the competence goals in their studies. The competence goals describe the competencies to be achieved as a result of training. According to the research findings, competence goals clarify the student teachers’ understanding of the demands of a teacher’s work, facilitate students to reflect on their competences and help in preparing individual study plans and promoting their studies. However, the student teachers need university teachers’ guidance to get their studies started and to promote the competences flexibly.
One of the current spearhead projects in Finnish education is learning to learn. Learning strategies have been examined from a variety of perspectives. They are policies that either promote or hinder learning. They are any behaviours or thoughts that facilitate encoding in such a way that knowledge integration and retrieval are enhanced. Strategies can be practiced and learnt. Direct and indirect learning strategies formed the model of defining music students’ self-assessed learning habits in this research. The strategies dealt with here are memory, cognitive, compensation, metacognitive, affective and social strategies. Critical thinking strategies as well as deep and surface learning strategies were also observed. In this paper, a theoretical background and methodological solutions will first be presented. A significant finding comes from cross-professional collaboration of students, teachers, and professionals during the research period: it enhanced the use of strategies. Another finding, the profitable use of the workshop method, can be adopted by other fields of learning and make processes flexible and fruitful.Eden izmed trenutno vodilnih projektov na področju vzgoje in izobraževanja na Finskem je učenje učenja. Učne strategije so preučevali z različnih perspektiv. Odločitve šolske politike lahko bolj ali manj spodbudno vplivajo na učenje. Gre za vedenje ali razmišljanje, ki spodbuja integracijo znanja in razvijanje spretnosti učenja. Učne strategije lahko vadimo in se jih lahko naučimo. V okviru te raziskave so neposredne in posredne učne strategije sestavljale model samoocenjevanja učnih navad študentov glasbe. Strategije, s katerimi smo se ukvarjali, so bile: spominske, kognitivne, kompenzacijske, metakognitivne, afektivne in socialne. Opazovali smo strategije kritičnega mišljenja pa tudi globinske in površinske učne strategije. V prispevku najprej predstavljamo teoretična ozadja in metodološke rešitve. Pomembna ugotovitev izhaja iz medsebojnega sodelovanja študentov, učiteljev in strokovnjakov v obdobju trajanja projekta, ki je pripeljalo do pogostejše uporabe učnih strategij. Tovrstno delavniško delo je mogoče koristno prilagoditi tudi za spodbujanje fleksibilnega in učinkovitega učenja na drugih področjih.
Turun yliopiston Brahea-keskuksen johtama tutkijaryhmä selvitti validointiin eli osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyvää käsitteistöä ja ohjeistusta ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmissa syksyllä 2020. Juuri julkaistun tutkimusartikkelin tulokset kuvaavat, miten Oulun ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakoulutus ja tanssinopettajakoulutus ovat Suomen osaamisperusteisimmat mitattuna osaamisen validointiin liittyvillä laatuindikaattoreilla. Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa osaamisperusteinen opetussuunnitelma otettiin käyttöön pilottihankkeessa vuonna 2011 ja tanssinopettajakoulutuksessa vuonna 2020. Kun osaamisperusteista matkaa Oulun ammattikorkeakoulussa on tehty jo kymmenen vuotta, on hyvä pohtia, mihin ensiluokkainen tulos perustuu. Artikkelissa kuvataan Oamkin ammatillisessa opettajankoulutuksessa ja tanssinopettajakoulutuksessa tehtävää opetussuunnitelmatyötä ja pohditaan kehitystyön vaikutuksia käytännössä. Lopuksi kiinnitetään huomio tunnistettuihin haasteisiin ja tulevaan pohjoismaiseen tutkimusyhteistyöhön osaamisen validointiin liittyen.
Digitaaliset osaamismerkit ovat yleistyneet osaksi Oulun ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajakorkeakoulun järjestämiä opetustoimen täydennyskoulutuksia. Tässä blogitekstissä kerrotaan Osaamisperusteisuus ja osaamisen arviointi -koulutuskokonaisuuden tueksi luodusta digitaalisesta osaamismerkistöstä.
Sisältöä ei voida näyttää
Chat-sisältöä ei voida näyttää evästeasetusten vuoksi. Nähdäksesi sisällön sinun tulee sallia evästeasetuksista seuraavat: Chat-palveluiden evästeet.
Evästeasetukset