Sisältöä ei voida näyttää
Chat-sisältöä ei voida näyttää evästeasetusten vuoksi. Nähdäksesi sisällön sinun tulee sallia evästeasetuksista seuraavat: Chat-palveluiden evästeet.
EvästeasetuksetKieli: | fin eng |
---|---|
Julkaisija: | Helsinki : Bank of Finland 1999-2013. |
ISSN: |
1456-811X |
Asiasanat: | |
Tallennettuna: |
|
Leader-toiminnassa osallisuustyö on arkipäivää. Strategian laadinnassa sitä edellytetään. Rieska-Leader ry ratkaisi strategian valmisteluvaiheen osallistamisen eri menetelmin. Näitä olivat Learning cafe yhdistettynä SWOT-analyysiin, ryhmäkeskustelut ja Erätauko-menetelmä. Osallistujina olivat hallituksen varsinaiset jäsenet ja varajäsenet, alueen yrittäjät, Leader-ryhmien työntekijät sekä Pohjois-Pohjanmaan Leader-ryhmien hallitusten jäsenet. Erilaiset menetelmät mahdollistivat erilaista osallistumista. Puheenjohtajan ja/tai keskustelun ohjaajan rooli korostuu, kun tavoitellaan aitoa dialogia ja tasavertaista osallistumista. Laaja ja monipuolinen osallisuustyö varmisti sen, että keskeisten asiakkaiden, sidosryhmien ja yhteistyökumppaneiden ääni tuli kuulluksi ja kirjatuksi. Tuleva strategia kuvaa yhteisesti tunnistettuja kehittämiskohteita ja vahvuuksia.
Modern agriculture combines the smart tools of traditional arable farming and agriculture. Oulu University of Applied Sciences' BioDiPi-project (Bioeconomy Digital Pilot) focused on precision farming tools for tractors and data transfer between machines. There are many methods for collecting data to support farming, such as satellites and drones, but the acquired information must also be transferred to tractors and implements. ISOBUS has been developed for data transmission, which is a standardized data transmission method commonly used by manufacturers. It can be used to control machines in the fields and thus, through precision farming, to make production more efficient. The results of the survey about the prevalence of precision farming and the use of ISOBUS in Catalonia are also presented in the blog.
Isolla droonilla tarkoitetaan yli kahdeksan metriä äärimitaltaan olevaa lentolaitetta, joka kykenee kantamaan kymmeniä tai jopa satoja kiloja kuormaa. Ison droonin tyypilliset käyttökohteet ovat pääsääntöisesti logistiikan tai sotilaallisten tarpeiden alueilla. Voimanlähteinä dominoivat vielä fossiilisia polttonesteitä käyttävät ratkaisut. Suomessakin kehitetään teknologiaa, jolla on mahdollisuus ottaa markkinaosuuksia.
Turvemaat ovat luontaisesti kaliumköyhiä. Niiden kaliumpitoisuutta ei ole helppo nostaa, koska perinteisten lannoitteiden ja karjanlannan kalium huuhtoutuu turvemailla herkästi. Kaliumin puute ja siitä johtuva sadon alentuminen voi vähentää maaperästä vapautuvan typen ja fosforin hyödyntämistä peltokasveilla. Kaliumilla turvemaat tuottamaan -hankkeessa testattiin kaliumpitoisen maanparannusaineen, biotiitin, vaikutuksia turvemaalta saatavaan satoon ja maan ravinnepitoisuuksiin. Kaliumia, kalsiumia ja magnesiumia sisältävä biotiitti nosti maassa merkitsevästi reservikalium- ja magnesiumpitoisuuksia ja keskimäärin myös hieman maan viljavuustuloksia. Myös satomäärä kasvoi biotiitin käyttömäärän myötä, mutta tulokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Biotiitti näytti lisäävän kokoviljakauran keskimääräisä korrenlujuutta turvemaalla. Biotiitti vaikuttaa erinomaiselta maanparannusaineelta pohjoisen kaliumköyhille maille.
Luonnonvarakeskuksen Ruukin toimipisteessä vertailtiin perinteistä käsityönä tehtävää kammiomittausmenetelmää ja automaattista mittauskammiota kasvihuonekaasupäästöjen mittaamiseksi turvemaalla. Kammiomittausmenetelmää testattiin turvemaan koekentällä, jossa Luonnonvarakeskus tutki eri muokkausmenetelmien vaikutusta turvemaan kasvihuonekaasupäästöihin. Automaattikammion suunnitteli ja rakensi Oamkin agrologiopiskelija Iikka Jurva osana opinnäytetyötään. Tulokset osoittavat, että automaattinen mittauskammio tuottaa yksityiskohtaisempia tuloksia kuin perinteisempi kammiomittaus. Automaattikammio havaitsee herkemmin erot kasvihuonekaasupäästöissä eri kylvömenetelmien välillä. Jatkotutkimuksissa olisi hyvä toistaa kenttäkoe intensiivimittauksella eloperäisten peltojen kasvihuonekaasupäästöjen selvittämiseksi tarkemmin.
KV-farmari-hanke järjestää 32 suomalaiselle maitotilalliselle harjoittelujaksoja korkeatasoisilla ulkomaisilla maatiloilla. Tavoitteena on, että osallistujat saavat oppia uusista, Suomessa vähemmän tunnetuista käytänteistä tai toimintatavoista, sivuelinkeinojen mahdollisuuksista ja suuremman kokoluokan maatilayrityksen johtamisesta. He pääsevät viikon ajaksi mukaan tilan toimintaan ja syventymään sen prosesseihin. Ulkomaan kohdetilat valitaan huolellisesti ja hanketoimijat käyvät tutustumassa niihin etukäteen. Näin varmistetaan laadukas ja mahdollisimman hyödyllinen kokemus. Harjoittelut järjestetään yksilöllisesti osallistujien ja kohdetilan toiveiden ja aikataulujen mukaan. Osallistujat valmistautuvat harjoitteluun kehittämällä verkossa tapahtuvassa valmennuksessa kielitaitoaan ja kulttuurien kohtaamisen valmiuksiaan. Yrittäjien kokemukset ja opit jaetaan jo harjoittelun aikana muille osallistujille sosiaalisen median kautta ja myöhemmin yrittäjien tapahtumissa ja verkostoissa.
Kevytmuokkaus, jossa maata muokataan matalammalta perinteiseen kyntämiseen verrattuna, voi tarjota viljelijöille varteenotettavan vaihtoehdon muokkausmenetelmää valitessa. Blogikirjoitus käsittelee kevennetyn maanmuokkauksen taloudellisia ja ympäristöön liittyviä hyötyjä sekä menetelmässä huomioitavia seikkoja. Kirjoitus perustuu Oulun ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan opinnäytetyöhön Kevennetyn maanmuokkauksen mahdollisuudet viljelijöille, jonka toimeksiantajana oli CANEMURE-hanke.
Artikkelin tarkoituksena on välittää vapaaehtoisesta toiminnasta kiinnostuneille lukijoille poikkileikkausta paikallisyhteisöjen kehittämistyöstä Pohjois-Pohjanmaalla. Kylien toiminta on kiinnostavaa sen ominaispiirteiden vuoksi, mutta myös siksi, että merkittävä osa Pohjois-Pohjanmaata on maaseutua. Sen rooli korostuu monissa maakunnan kunnissa. Aineisto koostuu suurelta osin hankerekistereistä kootusta ja muokatusta tiedosta Pohjois-Pohjanmaalla. Sitä on täydennetty kuntien ja kylien nettisivujen avulla. Kaiken taustalla on aihepiiriin liittyvän ajankohtaisen valtakunnallisen tutkimustyön keskeisimmät tulokset, jotka ohjaavat artikkelin kulkua ja kerrontaa. EU-rahoitteiset hankkeet ovat vakiinnuttaneet asemansa kylien kehittämisessä. Erityisen paljon käytetään Leader-ryhmien kautta haettua rahoitusta. Hankkeiden ja niiden toteuttajien määrä kasvaa jatkuvasti ja lähestyy Pohjois-Pohjanmaalla jo 100 hankkeen rajaa. Kooltaan hankkeet vaihtelevat paljon ja suurimmat niistä ylittävät 100 000 euron rajan. Suurimpien hankkeiden toteutus vaatii kyliltä paitsi osaamista, myös uskallusta ja ennen kaikkea vahvaa sitoutumista. Hankkeilla, kuten muullakin kylätoiminnalla, pyritään pysyviin tuloksiin. Myönteiset, pysyvät tulokset vaikuttavat hyvinvointiin. Pysyvät vaikutukset voivat johtaa vaikuttavuuteen, jolla on myös laajempi yhteiskunnallinen merkitys.
Ylijäämämaa-aineksia tulisi hyödyntää nykyistä paremmin uusiomateriaalina. Kiertotalouden toteutumisen edellytyksenä on tieto infrarakentamisessa muodostuvien maamassojen laadusta ja määrästä. Mitä tehokkaammin ja nopeammin maamassoista saadaan tietoa, sitä helpompaa on myös niiden luokittelu jatkokäyttöä varten. Dronejen avulla maamassakassojen tilavuuksia pystytään arvioimaan entistä tehokkaammin. Dronekiinnitteisiä teknologioita on ollut kokeilussa useampia, mutta esimerkiksi RTK-droneilla tehdyistä kuvauksista on saatu hyviä tuloksia. Teknologian käyttö vaatii kuitenkin kehitystyötä ja laitteiston testausta eri olosuhteissa. Suomessa esimerkki talvella lumi ja valotusolosuhteet asettavat teknologian käytölle rajoja. Dronella saatu data pystytään käsittelemään käyttökelpoiseen muotoon eri ohjelmien avulla ja täten teknologiaa voidaan hyödyntää hyvin erilaisissa olosuhteissa. Droneja voidaan käyttää esimerkiksi alueilla, joissa ihmisten ei ole turvallista liikkua.
Kalium on keskeinen minimitekijä turvemailla. Kaliumin satovasteita rehuntuotannolle ei kuitenkaan seurata tarkasti, koska kaliumilla ei yksittäisenä ravinteena ole ympäristövaikutuksia. On mahdollista, että kaliumlannoitus on liian vähäistä Pohjois-Suomen eloperäisillä ja karkeilla kivennäismailla. Perinteinen lannoitussuunnittelun pohjana käytetty viljavuuskalium on melko epäluotettava kaliumtarpeen mittari ja voi helposti johtaa virheelliseen lannoitussuunnitteluun. Reservikalium kertookin luotettavammin maan kaliumtilanteesta. Kaliumilla turvemaat tuottamaan -hankkeessa määritettiin reservikaliumpitoisuudet yhteistyötilojen tärkeimmiltä rehuntuotantolohkoilta. Tulokset osoittivat lohkojen olevan hälyttävän köyhiä kaliumin suhteen. Kun maassa ei ole kaliumia, se tulisi antaa kasville lannoitteena. Tarve voi olla suurempi kuin viljelysuunnitelman antama suositus. Lisäkaliumlannoituksen hyötyä kannattaa testata tiloilla itse. Helpoiten se onnistuu tekemällä kalisuolalla tai biotiitilla lannoituskaistat peruslannoituksen päälle. Kaliummäärät ja kasvustohavainnot kesän aikana tulee vain muistaa merkitä muistiin vertailua varten. Tavoitteena kannattaa pitää sitä, että lannoitus on eri ravinteiden osalta kokonaisuudessaan tasapainoinen ja kaliumin lisälannoituksen ei havaita tuovan enää lisäsatoa. Lisäksi sadon kaliumpitoisuudet tulee olla suositellulla tasolla, esimerkiksi nurmella mielellään 20-30 g K/kg.
yvinvointi on monimuotoinen kokonaisuus. Hyvinvointiin vaikuttavat elintavat, mutta myös ihmissuhteet ja työhyvinvointi. Maatalousyrittäjällä vapaa-aika ja työ voivat linkittyä voimakkaasti keskenään. Sukupolvenvaihdoksessa siirtyneeseen tilaan voi liittyä myös suvun puolelta tulevaa painetta, kuinka tilaa tulisi johtaa ja kehittää. Maatalousyrittäjien hyvinvointia on esimerkiksi hankkeissa pyritty tukemaan pienryhmillä ja mentorointitoiminnalla. Pienryhmissä yrittäjät voivat saada vertaistukea tai vinkkejä käytännön työtehtäviin, ja tätä kautta saada avaimia oman jaksamisen tukemiseen. Mentoroinnissa kokenut maatalousyrittäjä tarjoaa nuorelle yrittäjälle mahdollisuutta keskustella tilan kehittämiseen liittyvistä asioista. Hyvinvointi on aina yksilön oma näkemys, joten on tärkeää, että yrittäjällä on aikaa ja mahdollisuuksia tarkastella omaa tilannettaan. Hyvinvointi voi lähteä koostumaan pienistä asioista, kuten riittävästä levosta.
Kieli: | fin swe eng |
---|---|
Julkaisija: | Helsinki : Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 2002- |
ISSN: |
1799-4454 |
Asiasanat: | |
Tallennettuna: |
|
Kieli: | eng |
---|---|
Julkaisija: | [Augusta, Me.] : Maine State Nurses' Association |
Asiasanat: | |
Tallennettuna: |
|
Kieli: | fin swe eng |
---|---|
Julkaisija: | Helsinki : Metsäntutkimuslaitos 2004-2014 |
Asiasanat: | |
Tallennettuna: |
|
Oulun kaupungin maaseutuelinkeinojen kehittämispalvelua ollaan uudistamassa. Uudistus koskee Oulun kaupungin oululaisille maa- ja metsätiloille tarjoamaa maaseutuelinkeinojen kehittämisrahaa. Jonna Roinisen YAMK-opinnäytetyössä etsittiin palvelumuotoilun menetelmin kehittämispalvelulle uusia rahoituskohteita. Uusi kehittämispalvelumalli kannustaa oululaisia maatiloja toiminnan kehittämiseen sekä maatalousyrittäjien, eläinten ja ympäristön hyvinvoinnin edistämiseen. Uudet rahoituskohteet mahdollistavat kehittämisrahan paremman vaikuttavuuden ja käyttöasteen.
Kieli: | fin swe eng |
---|---|
Julkaisija: | Helsinki : Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 2007- |
ISSN: |
1799-4489 |
Asiasanat: | |
Tallennettuna: |
|
Kieli: | fin |
---|---|
Julkaisija: | Helsinki : Maanmittauslaitos 2014- |
Asiasanat: | |
Tallennettuna: |
|
Rakennustyömailla kiinnitetään nykyisin entistä enemmän huomiota ilman epäpuhtauksiin, mutta pölynhallinnassa on edelleen kehitettävää. Työntekijöiden asenteet pölynhallintaa kohtaan ovat parantuneet, mutta sitoutuminen siihen on vielä puutteellista. Tässä artikkelissa käsitellään rakennustyömaan pölynhallintavaatimuksia sekä sen haittoja ja hyötyjä.
KV-farmari-hankkeessa suomalaiset maatilayrittäjät lähtevät 1‒2 viikon jaksoille ulkomaisille tiloille osallistumaan kohdetilan toimintaan ja oppimaan sen käytänteistä. Vastavuoroisesti he voivat ottaa vastaan ulkomaisen yrittäjän omalle tilalleen. Tätä edistämään hankkeessa koottiin Suomi-paketti, joka esittelee suomalaista maataloutta ja maidontuotantoa pohjoisissa olosuhteissa. Lisäksi tarkemmassa esittelyssä on kuusi erilaista KV-farmari-hankkeessa mukana olevaa tilaa ja yrittäjää eri puolilta Itä- ja Pohjois-Suomea. Yrittäjät tekivät itse kuvaukset tiloistaan ja sen lisäksi hanketoimijat kokosivat tiloilta aineistoa haastatteluin sekä valo- ja videokuvaamalla. Pakettia voi hyödyntää myös opetuksessa. Sitä jaetaan hanketoimijoiden kansainvälisissä verkostoissa.
Vaikuttavuus esiin -hankkeessa Oulun ammattikorkeakoulu ja Nouseva Rannikkoseutu ry kehittävät maaseuturahaston hankkeiden vaikuttavuuden mittaamiseen erilaisia työkaluja ja mittareita yhdessä alueen toimijoiden kanssa Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tässä artikkelissa on tarkasteltu, mitä mahdollisuuksia ekosysteemien hyödyntämisellä on yrittäjyystukien vaikuttavuuden arvioinnissa. Kentän käytännön toimijat näkevät isojakin mahdollisuuksia yhteistyössä ja yhteisissä tavoitteissa. Opiskelijat ovat kartoittaneet myös yritysten kokemuksia yhteistyön lisäämisestä hankkeiden avulla ja vastanneiden yritysten mukaan yhteisissä hankkeissa mahdollistuu verkostoituminen, toiminnan laajeneminen ja osaamisen kasvattaminen.
Maaseudun kehittämistä tuetaan Suomessa EU-hankkeilla miljardeilla euroilla yhden ohjelmakauden aikana. Hankkeita on monenlaisia ja niissä tehdään erikokoista kehittämistyötä. Rahoituksen hakijoina ovat esimerkiksi kyläseurat, rekisteröidyt yhdistykset, yritykset ja julkiset organisaatiot. Hankkeiden vaikuttavuutta, pitkäkestoisia vaikutuksia, maaseudun muutokseen on haastavaa arvioida ja todentaa. Maaseudun kehittymiseen vaikuttaa moni muukin asia kuin kehittämishankkeet. Rahoittajat hyödyntävät vaikuttavuuden arvioinnissa lukuisia, keskenään osittain erilaisia mittareita. Mittareiden runsaus ja hankkeiden erilaisuus tekevät kehittämistoimien kokonaisseurannasta ongelmallista eikä kerättyä tietoa voida sellaisenaan johtaa vaikuttavuustiedoksi.
Koronapandemia on siirtänyt oppilaitosten ja yritysten välisen yhteistyön verkkoon. Yhteiskehittämiseen pohjautuvia työpajoja voidaan järjestää sekä hybriditapahtumina että kokonaan verkossa. Onnistuneen verkkotyöpajan järjestämisessä pitää kuitenkin huomioida erilaisia asioita kuin perinteisissä tapahtumissa. Opiskelijoiden ja mikroyrittäjien yhteistyöllä tavoitellaan uusia kehittämisideoita yrityksille, työelämälähtöistä oppimista opiskelijoille ja yhteiskehittämisen mallien kokeilua oppilaitosnäkökulmasta.
Viljelijät ovat jo pitkään käyttäneet maataloustukijärjestelmään liittyviä viljelyn suunnittelu- ja dokumentointiohjelmistoja sekä niistä jatkokehitettyjä älykkäitä, koottuun ja analysoituun dataan pohjautuvia ohjelmistoratkaisuja. Ympäristöviisas viljelijä -hankkeessa viljelijöille kehitettiin käyttäjäystävällinen ratkaisu maatilan ympäristöystävällisten toimenpiteiden valintaan. Ympäristökioski koostuu sovelluksesta ja sivustosta, joita voidaan käyttää yhdessä tai erikseen. Sovelluksen kehittämisen lähtökohtana toimi Luonnonvarakeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Elävä Itämeri Säätiön (BSAG) kehittämä ja julkaisema sähköisenä pdf-lomakkeena toteutettu työkalu. Sovelluksen kehittäminen alkoi keväällä 2021 tiiviissä yhteistyössä ProAgria Oulun asiantuntijoiden kanssa. Kehittämiseen on osallistunut useita luonnonvara-alan ja tietojenkäsittelyn opiskelijoita. Lisäksi kaksi lukiolaisryhmää on testannut sovellusta TIKO-silta-hankkeen kautta toteutuneen yhteistyön tuloksena. Sovelluksen kehittäminen jatkuu syksyllä 2022, jolloin sovellusta testataan laajemmin viljelijöiden kanssa.
Sisältöä ei voida näyttää
Chat-sisältöä ei voida näyttää evästeasetusten vuoksi. Nähdäksesi sisällön sinun tulee sallia evästeasetuksista seuraavat: Chat-palveluiden evästeet.
Evästeasetukset