Sisältöä ei voida näyttää
Chat-sisältöä ei voida näyttää evästeasetusten vuoksi. Nähdäksesi sisällön sinun tulee sallia evästeasetuksista seuraavat: Chat-palveluiden evästeet.
EvästeasetuksetSosiaalinen media otetaan yhä useammin käyttöön hankkeissa kohderyhmien tavoittamiseksi. Mutta mitä hankkeiden somemarkkinoinnissa on otettava huomioon? Lue Oulun ammattikorkeakoulun ja Åbo Akademin edustajien kokemukset HOTIT OPIT -hankkeessa toteutetun Yoop-työkalun some-kampanjasta ja siitä, millaisiin ratkaisuihin kyseisessä hankkeessa päädyttiin. Laajaa vaikuttavuutta voidaan saavuttaa, jos somemarkkinointi otetaan huomioon jo hankkeen suunnitteluvaiheessa, sovitaan selkeät vastuut hankepartnereiden kesken ja suunnitellaan somen käyttö hallitusti koko hankkeen elinkaaren ajaksi. Somen käyttö hankkeissa jää kuitenkin hankekonsortion pohdittavaksi, sillä rahoittajat ottavat kantaa somen käyttöön vaihtelevasti. Hankkeet pohtivat itse, mikä rooli somella on ja kuinka sen käyttö auttaa kohderyhmien tavoittamisessa ja viestinnässä yleisesti.
Esiteltävän kehittämistyön tavoitteena oli luoda Pohjois-Pohjanmaalle yhteinen kestävän kehityksen, digitalisaation ja kansainvälisyyden osaamistavoitteet sisältävä uusi yrittäjyyskasvatuksen malli. Kehittämisen taustana oli aiemmin maa- kunnassa laadittu yrittäjyyskasvatuksen strategia ja toimintaohjelma sekä muut koulutusta ohjaavat dokumentit. Mallin laadinta on toteutettu ESR-rahoitteisessa Kestävä kehitys, digitalisaatio ja kansainvälisyys osana yrittäjyyskasvatusta – VÄKEVÄ-hankkeessa. Hankkeen toteuttajina ovat Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti, Oulun ammattikorkeakoulu, Koulutuskuntayhtymä OSAO, Koulutuskuntayhtymä Brahe, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDU, Centria-ammat- tikorkeakoulu ja Oulun kaupunki. Tämä laaja toteuttajajoukko edustaa laajasti eri kouluasteita. Kehittämistyön kautta on kiinnitetty kestävä kehitys, digitalisaatio ja kansainvälisyys uusina elementteinä mukaan yrit- täjyyskasvatuksen ehjälle polulle varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin asti. Nämä ovat näkyvissä myös kouluastekoh- taisina osaamistavoitteina. Suunnitteluvaiheessa on huomioitu alueen aikaisemmin luotu yrittäjyyskasvatuksen strategia, VÄKEVÄ-hankkeen seutu- tiimien työskentelyn tulokset, partneriorganisaatioiden omien kehittämistiimien työ, EntreComp (Eurooppalainen yrittä- jyyskasvatuksen viitekehys) sekä erilaisia eri kouluasteita ohjaavia dokumentteja, kuten opetussuunnitelman perusteet, OKM:n ammatillisen koulutuksen linjaukset, Arenen yrittäjyyssuositukset korkeakouluille. Kehittämistyö on toteutettu laajasti alueen toimijoita osallistavana prosessina, johon on kuulunut mm. seututiimien tapaamiset kolmella kierroksella. Mallin juurruttaminen koulutusorganisaatioiden käytäntöön aloitettiin toukokuussa 2022 kolmansissa seututiimitapaamisissa ja sitä jatketaan koko lukuvuoden 2022–23 ajan erilaisten käytännöllisten toimenpiteiden avulla. Alueelle onnistuttiin luomaan yhteinen yrittäjyyskasvatuksen malli, jonka arviointi ja kehittäminen edelleen jatkuvat. Merkittävimpänä tuloksena voidaan pitää työn jatkuvuutta. Pohjois-Pohjanmaan alueella päästään edelleen jatkamaan pitkäjänteistä työtä yrittäjyyskasvatuksessa ehjällä polulla. Uusi malli tullaan viemään käytäntöön ja sen toteutumista on tarkoitus seurata jatkossa.
Yrittäjyys ja yrittäjämäiset taidot ovat merkityksellinen osa sosiaali- ja terveysalan opintoja ja työtä. Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa osa opinnoistaan Terwa-akatemiassa, jossa he saavat kokemusta projektioppimisesta sekä yrittäjyydestä monialaisissa tiimeissä työskennellen. Monialaisissa tiimeissä Terwa-opiskelijat sekä sotealan-opiskelijat saavat mahdollisuuden tuoda yhteen oman osaamisensa erilaisissa, yhdessä suunnitelluissa projekteissa. Haastattelimme Terwa-akatemian opiskelijoita sekä siellä opintojaan suorittaneita sote-alan opiskelijoita ja kuulimme heidän kokemuksiaan yhteistyöstä.
Blogiteksti perustuu opinnäytetyöhön, jossa etsittiin keinoja Oulun torialueen kehittämiseksi vetovoimaiseksi kohtaamis- ja kauppapaikaksi nuorille aikuisille. Nuoret aikuiset näkevät torialueen ensisijaisesti kohtaamis- eikä kauppapaikkana. Alueelle kaivataan lisää tapahtumia, viihtyvyyttä, ajanviettomahdollisuuksia ja monipuolisempaa ruokailukulttuuria. Torialueen kehittäminen nuorten aikuisten näkökulmasta saisi nuoret aikuiset vierailemaan alueella useammin kuin muutaman kerran kesässä. Aineisto on kerätty Oulun ammattikorkeakoulun Terwa-akatemian opiskelijoille syksyllä 2021 järjestetystä työpajasta.
Oulun ammattikorkeakoulu on mukana Pohjois-Pohjanmaalle toteutettavassa ESR-rahoitteisessa Väkevä-hankkeessa, jossa alueelle laaditaan uudistunut maakunnallinen yrittäjyyskasvatusstrategia. Loka-marraskuun 2021 aikana tehtyjen tutkintovastaavien haastattelujen avulla kartoitettiin nykytilaa siitä, miten yrittäjyyskasvatus näyttäytyy opetussuunnitelmissa ja millaisia ajatuksia yrittäjyyskasvatuksesta, kestävästä kehityksestä, kansainvälisyydestä ja digitalisaatiosta tutkintovastaavilla on. Haastattelujen perusteella yrittäjyyskasvatusta pidettiin tärkeänä ja sitä toteutetaan monella tapaa. Kansainvälisyyden koettiin toteutuvan yrittäjyysopinnoissa muun muassa yhteisten projektien, yritysideoiden, kotikansainvälistymisen, englanninkielisten tutkinto-ohjelmien ja opiskelijavaihdon kautta. Digitalisaation koettiin sisältyvän kiinteästi opetukseen ja työelämään. Digitalisaation kehittyminen on niin nopeaa, että haasteeksi koettiin niiden haltuunotto opetuksessa ja työelämätaidoissa. Kestävä kehitys näyttäytyy läpileikkaavana ja vahvana teemana opetussuunnitelmassa ja opetuksen käytänteissä. Kestävä kehitys nähtiin olevan vahvassa muutoksessa ja sen merkitys korostuu edelleen.
Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus ovat läpileikkaavia teemoja korkeakouluopinnoissa ja ne näyttäytyvät perinteisesti vaihto-opiskelijoiden läsnäolona, kansainvälisinä vaihtoina ja englanninkielisenä opetuksena. Lisäksi kansainvälisyys on keskeinen osa yrittäjyyskasvatusta. CULTA-hankkeessa (2018–2021) kehitettiin luovien alojen toimijoiden liiketoimintaosaamista ja Suomi-Venäjä-rajan ylittävää yhteistyötä. Samalla rakentui toimintamalleja kansainvälisen yhteistyön luomiseen ja kehittämiseen pedagogisten toimintamal- lien avulla yrittäjyysosaamisen kehittymiseksi. Artikkelissa esittelemme CULTA-hankkeessa kehitettyjä ja toteutettuja yrittäjyys- kasvatuksen käytänteitä kansainvälisessä toimintaympäristössä. Covid-19-viruksen takia käytänteissä korostuu digitaalisuus. Esiteltävät yrittäjyyskasvatuksen esimerkit ovat 1. Wintercamp, jossa suomalaiset ja venäläiset opiskelijat innovoivat tiimeit- täin uusia tuote- ja palvelukonsepteja. 2. Cross Border Corridor, jossa kehitettiin yritysten, opiskelijoiden ja asiantuntijoiden toimesta konsepteja. 3. Pitsauskoulutus, jossa suomalaiset ja venäläiset luovien alojen toimijat suunnittelivat ja harjoittelivat pitsauksensa kansainvälistä kilpailua varten. Kaikille näille esimerkeille oli yhteistä se, että niissä oli mukana venäläisiä korkea- koulujen opettajia täydentämässä omaa pedagogista osaamistaan innovaatioiden ja uuden liiketoiminnan opettamiseen. Keskeisiä oppimiamme asioita olivat mm. että, rohkeus työskennellä toisen maan opiskelijoiden kanssa vaatii kasvokkain tapahtuvia kohtaamisia. Verkon välityksellä tapahtuva yhteistyö perustuu pitkälti kielen osaamiseen, mutta kasvokkain tapahtuvassa työskentelyssä voidaan käyttää myös muita kommunikaation muotoja. Huomasimme, että kaikissa pro- jekteissa osallistujat olivat mukana innokkaasti. Yrityksien näkökulmasta virtuaaliset projektit olivat toimivia, koska ne eivät vaatineet esim. matkustusaikaa. Digitalisaatio ja kehittyvät digipedagogiikan käytänteet mahdollistavat yrittäjyys- kasvatuksen kansainvälistymistä yhä edelleen.
Kehittämistyön tavoitteena oli yhdistää yrittäjälle tärkeät myyntiosaaminen ja digitaalinen markkinointi yhdeksi opinto- kokonaisuudeksi. Halusimme kehittää opiskelijoiden ymmärrystä myynnin ja digitaalisen markkinoinnin merkityksestä ja yhdistää osaamisalueet yhdeksi kokonaisuudeksi, kuten ne näyttäytyvät yrittäjän jokapäiväisessä arjessa. Yrittäjä myyntiosaajana -”tupaopintojen” suunnitteluvaiheessa käytettiin teoreettisena viitekehyksenä myynnin seitsemän portaista viitekehystä “Seven Steps of Selling” ja erilaisia myyntitekniikoita henkilökohtaiseen myyntiprosessiin. Näiden myynnin viitekehysten lisäksi huomioitiin digitaalisen markkinoinnin keskeisiä malleja kuten SOSTAC®. Kehittämistyö pilotoitiin Oulun ammattikorkeakoulun tiimiyrittäjillä Terwa-akatemiassa, jossa liiketalouden opiskelijat opiskelevat osuuskuntaoppimisympäristössä. Keskeistä opiskelussa oli teorian yhdistäminen suoraan käytäntöön, dialogi- nen oppiminen ja case-harjoittelu. Kokeiluun yhdistettiin oululainen startup-yritys, jonka kautta päästiin harjoittelemaan myyntitilanteita ja tekemään digitaalisen markkinoinnin harjoituksia. Pilotin päätyttyä voidaan todeta, että kehittämistyössä onnistuttiin yhdistämään myynti ja digimarkkinointi innovatiivi- sella tavalla osaksi tiimiyrittäjien osaamista. Kehittämistyön keskiössä oli opiskelijalähtöisyys. Lopputulemana jokainen mukana ollut opiskelija muodosti ymmärryksen itselleen, miksi myyntiosaaminen ja digitaalinen markkinointi ovat tär- keät osa-alueet yrittäjälle. He myös osaavat hyödyntää saatuja osaamisia omissa tiimiyrityksissään tai tulevaisuudessa työntekijöinä. Samalla tiimiopettajuus kehittyi osana pilottia. Merkittävimmät jatkoseuraamukset pilotille syntyivät siitä, että opiskelijoilla heräsi kiinnostus perehtyä enemmän mo- lempiin osa-alueisiin. Osa opiskelijoista innostui osallistumaan kansalliseen B2B-myyntikilpailuun erilaisten käytännön läheisten harjoitteiden myötä. Opiskelijat rakentavat myös portfolion osana opintojaan osaamisen ja kokemuksen nä- kyväksi tuottamiseksi. Kehittämistyön yksi merkittävä tulos on tiimiopettajuuden rikkaus ja sen arvon tunnistaminen. Molempien mukana olevien opettajien osaaminen ja kokemus pystyttiin välittämään opiskeltavien teemojen kautta. Tulevaisuudessa opiskelijoiden kompetenssien kehittämisen tulee olla keskeinen osa Terwa-akatemian opintoja. Olemassa olevien “tupaopintojen” sisältöjä tulee rohkeasti kyseenalaistaa ja päivittää. Työelämäyhteyksiä kannattaa jatkossakin hyödyntää enemmän.
Sisältöä ei voida näyttää
Chat-sisältöä ei voida näyttää evästeasetusten vuoksi. Nähdäksesi sisällön sinun tulee sallia evästeasetuksista seuraavat: Chat-palveluiden evästeet.
Evästeasetukset