Suomen kirjastoverkko koostuu yliopistokirjastoista, yleisistä kirjastoista, ammattikorkeakoulujen kirjastoista ja erikoiskirjastoista. Myös kouluilla ja oppilaitoksilla on omia kirjastoja. Nopea tietotekninen kehitys, uudet oppimisen muodot ja elinikäisen oppimisen periaate muuttavat kirjastojen toimintaympäristöä ja toimintatapoja. Muutoksiin vastaaminen edellyttää kirjastojen nykyistä tiiviimpää verkottumista. Helsingin yliopiston kirjasto toimii Suomen kansalliskirjastona. Sen tehtävänä on yliopistoasetuksen mukaan toimia tieteellisten kirjastojen valtakunnallisena palvelu- ja kehittämisyksikkönä sekä huolehtia alan kotimaisen ja kansainvälisen yhteistoiminnan edistämisestä. Kansalliskirjaston toimiala on yliopistoasetuksessa rajattu vain tieteellisiin kirjastoihin. Työryhmän tehtävänä oli edellä esitetyt näkökohdat huomioon ottaen arvioida uudelleen kansalliskirjaston toimialaa ja tehtäviä. Työryhmän tuli

- selvittää kansalliskirjaston tehtäväalueen muutostarpeet ja tehdä siihen liittyvät ehdotukset säädösmuutoksiksi; sekä - selvittää kansalliskirjaston tehtäväalueen muutoksesta aiheutuvat rahoitustarpeet ja tehdä ehdotukset tarvittavista rahoitusjärjestelyistä.

Eri kirjastoryhmien tarpeet kohdistuvat tiettyihin Helsingin yliopiston kirjaston tuottamiin palveluihin, joita ovat kansallisten tietokantojen käyttö, kirjastoverkon infrastruktuurin tekninen tuki ja koordinointipalvelut, Kansallisen elektronisen kirjaston aineistohankintapalvelut, kirjastoverkon yhteisten palvelujen kehittäminen ja palveluja koskevan koulutuksen koordinointi ja tiedotus. Kaikkien kirjastosektoreiden suurin ongelma yliopistokirjastoja lukuun ottamatta on pysyvän rahoituksen järjestäminen keskitetyille peruspalveluille.

Työryhmä katsoo, että Helsingin yliopiston kirjaston tehtävien ja toimialan laajentamisella koskemaan myös yleisiä kirjastoja, ammattikorkeakoulukirjastoja sekä erikoiskirjastoja saadaan aikaan entistä paremmin toimiva suomalainen kirjastoverkko.

Työryhmä ehdottaa, että Helsingin yliopiston kirjasto säilyy osana Helsingin yliopistoa, mutta sen nimi muutetaan Kansalliskirjastoksi. Opetusministeriön ja Kansalliskirjaston välillä käydään vuosittain neuvottelu, johon osallistuu Helsingin yliopiston edustajia ja kirjastoverkon edustajia kansalliskirjaston johtokunnasta. Neuvottelussa sovitaan mm. tavoitteista, kirjastoverkon kehittämisen kannalta keskeisistä hankkeista ja tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavista voimavaroista, seurannasta ja arvioinnista. Tavoitteet sovitaan kolmivuotiskaudelle. Sopimus otetaan Helsingin yliopiston ja opetusministeriön välisen sopimuksen liitteeksi. Yleisten kirjastojen ja erikoiskirjastojen näkökantojen esille tuomiseksi työryhmä ehdottaa, että nämä kirjastosektorit muodostavat omat konsortiot. Työryhmä teki ehdotukset myös eri kirjastosektoreiden keskitettyjen palvelujen rahoittamiseksi. Yleisten kirjastojen osalta työryhmä ehdottaa, että lakia opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta muutetaan siten, että kuntien saamasta valtionosuudesta voidaan irrottaa keskitettyjen palvelujen rahoittamiseen määrärahaa osoitettavaksi mm. Kansalliskirjastolle.

Kansalliskirjaston tehtävistä ja johtokunnasta säädetään yliopistolaissa ja -asetuksessa. Kansalliskirjaston johtokunnan jäsenistä enintään puolet määrätään opetusministeriön esityksestä. Johtokunnan puheenjohtaja määrätään opetusministeriön esittämistä henkilöistä.

Opetusministeriö selvittää vuoden 2003 aikana opetusministeriön alaisten tieteellisten kirjastojen ja Varastokirjaston suoritteiden maksullisuutta ja maksuperusteita koskevan opetusministeriön päätöksen muutostarpeen ja sen aiheuttamat kustannusvaikutukset.

Kansalliskirjaston tehtäviä ja toimialaa laajennetaan vaiheittain tavoitteena, että laajennus on kokonaisuudessaan toteutunut vuoden 2005 loppuun mennessä.