Kansalliskirjaston tehtäviä ja toimialaa uudelleen arvioiva Kansalliskirjasto 2002 -työryhmä ehdotti (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2003:1), että Helsingin yliopiston kirjaston tehtäviä ja toimialaa laajennetaan yliopistokirjastojen ohella koskemaan myös yleisiä kirjastoja, ammattikorkeakoulukirjastoja ja erikoiskirjastoja. Kansalliskirjasto säilyy jatkossakin Helsingin yliopiston erillislaitoksena. Opetusministeriö asetti seurantaryhmän valmistelemaan kirjaston toimialan ja tehtävien laajenemiseen liittyviä toimenpiteitä. Seurantaryhmän tehtävänä oli erityisesti:

- koordinoida ja seurata yleisten kirjastojen, ammattikorkeakoulukirjastojen ja erikoiskirjastojen saamien keskitettyjen palveluiden rahoitusjärjestelyjen toteutumista - kehittää opetusministeriön ja Helsingin yliopiston kirjaston kanssa käytävää vuosittaista neuvottelua - valmistella esitys muutoksiksi yliopistolakiin ja yliopistoasetukseen sekä tarvittaessa muihin säännöksiin.

Seurantaryhmän määritelmän mukaan kansalliskirjaston peruspalveluja kirjastoverkolle ovat ne keskitetyt palvelut, joista sovitaan Helsingin yliopiston ja opetusministeriön välisissä tulosneuvotteluissa ja jotka opetusministeriö rahoittaa keskitetysti yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastoille sekä yleisille kirjastoille. Erikoiskirjastot sopivat edelleenkin peruspalveluista erikseen. Peruspalvelukokonaisuuksiksi määriteltiin kansallisten tietokantojen käyttö, verkkoaineiston hankintapalvelu, digitaalisen kirjaston ohjelmistopalvelut, informaatioalan standardipalvelut ja tieteellisten kirjastojen yhteistilastopalvelut. Näistä palveluista osa tuotetaan koko kirjastoverkolle ja osa kirjastojen muodostamille konsortioille.

Kansalliskirjaston ohjausjärjestelmän kehittämiseksi seurantaryhmä teki esityksen vuosittaiseksi neuvottelukäytännöksi ja rahoitusjärjestelyiksi. Periaatteena on, että kirjaston perustehtävien rahoitus on turvattu, infrastruktuuri ja peruspalvelut ylläpidetään suoralla budjettirahoituksella, muut palvelut kirjastoverkolle hoidetaan maksupalveluna. Opetusministeriön ja kansalliskirjaston keskinäistä neuvotteluprosessia kehitetään osana yliopistolaitoksen tulosohjausprosessia korostaen kansalliskirjaston valtakunnallista tehtävää. Voimavarojen osalta seurantaryhmä ehdottaa, että Helsingin yliopiston tulossopimuksen kansalliskirjastoa koskevaan liitteeseen merkitään mahdollisuuksien mukaan kaikki opetusministeriön hallinnonalalta eri momenteilta kirjastolle osoitettava rahoitus. Erikoiskirjastojen palvelujen rahoituksesta sovitaan erikseen.

Seurantaryhmä laati opetusministeriölle esitykset yliopistolain 25 §:n ja yliopistoasetuksen 25 §:n muuttamisesta. Tavoitteena on vakiinnuttaa toimialalaajennus säädöstasolla. Johtokunnan kokoonpanoa esitetään laajennettavaksi siten, että siinä on edustettuna Helsingin yliopiston, kirjastoverkon ja opetusministeriön lisäksi myös muita yhteiskunnan toimijoita yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen vahvistamiseksi. Helsingin yliopiston kirjaston nimi muutetaan Kansalliskirjastoksi. Tavoitteena on, että muutokset tulevat voimaan vaiheittain vuodesta 2006 alkaen.

Seurantaryhmä pitää tärkeänä kansalliskirjaston toimialalaajennuksen vakiinnuttamista ja sen edellyttämän rahoituksen vakautta sekä yhteistyön vahvistamista. Seurantaryhmä ehdottaa ohjausjärjestelmän kehittämistä edelleen ja talouden selkiyttämistä mm. siten, että kansalliskirjastolla olisi valtion talousarviossa oma momentti, jolle kansalliskirjastotehtävien ja kirjastoverkon peruspalvelujen määrärahat budjetoitaisiin kokonaisuudessaan. Toteutunutta kehitystä ja toimialalaajennuksen onnistumista tulee arvioida säännöllisesti osana toiminnan seurantaa.

Seurantaryhmä näkee tarpeelliseksi kansalliskirjaston toiminnan kehittämisen osana kansallista tietohuoltojärjestelmää. Seurantaryhmä ehdottaa mm. selvitettäväksi mahdollisuutta tarjota kansalliset tietokannat vapaaseen hakukäyttöön.